Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

STT:n hallitus vaatii EU:ta rajoittamaan Yleisradion toimia

Uutiset, Media, | tiistaina 10.03.2009 - Toimitus

Suomen Tietotoimisto STT on pyytänyt Euroopan unionin komissiota arvioimaan, onko Yleisradio Oy rikkonut valtiontukea koskevia säännöksiä tarjotessaan uutisiaan ilmaiseksi näyttötauluihin yritysten mainosten yhteyteen. Tällaisia mainostauluja on ainakin pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa ja Helsinki-Vantaan lentokentällä.

STT pyytää komissiota ottamaan kantaa siihen, voiko julkisin varoin toimiva yhtiö tunkeutua ilmaisella sisällöllä markkinalle, jossa muut yritykset toimivat terveiden markkinatalousperiaatteiden mukaisesti. Ne myyvät uutispalveluaan liiketaloudellisin periaattein eli kattavat saaduilla tuloilla toimintansa kustannukset ja maksavat työntekijöidensä palkat.

Yksityiset yritykset eivät voi pysyvästi jakaa tuotteitaan ilmaiseksi. Nyt Yle tekee sitä julkisen rahoituksen turvin. Ylen maksuton materiaali hyödyttää mainostajien liiketoimintaa, ja samalla Yle sulkee yksityiset mediayhtiöt markkinoilta.

Markkinataloudessa on vaikea ajatella minkä tahansa julkisen palvelun laajentamista tavalla, joka tekee yksityisestä yritystoiminnasta sen rinnalla mahdotonta.

Julkisessa keskustelussa Yle on kutsunut näyttötaululiiketoiminnan taloudellista merkitystä “vähäiseksi”. Ylen mittakaavassa se saattaa sitä ollakin, mutta yksityisten yritysten mittakaavassa ei.

Näyttötaulutoiminnassa on kyse jäävuoren huipusta. Se on yksi esimerkki markkina-alueesta, jonne uutisliiketoiminta on perinteisten tuottojen vähetessä siirtymässä. Perinteiset jakelutavat eivät tuota entiseen tapaan. Sen sijaan itse uutisliiketoiminta on kasvava liiketoiminta-ala, jossa uudet tuotot tulevat juuri uusilta jakelualustoilta.

Yksityisen mediasektorin liiketoiminnalla luodaan työpaikkoja. Oikeudenmukaisen kilpailun ja liiketoiminnan lisäksi kyse on viime kädessä viestinnän moniarvoisuudesta.

Yle toteaa uudessa “mahdollistajastrategiassaan”, että se haluaa jakaa sisältöään laajemminkin ilmaiseksi.

Ylen laajentumisstrategian tien päässä häämöttää valtiollinen toimija, joka laajentuessaan kuristaa yksityisen median merkitystä moniäänisen journalismin tuottajana. Uutispalvelua ei demokratiassa voi ajatella standardituotteena, jota lopulta tuottaisi vain yksi vallanpitäjien hallinnassa oleva valtiollinen toimija.

Yle-keskustelussa on vallalla ajattelu, jonka mukaan yleisen hyvän tuottaminen kansalaisille yhteisin varoin on arvo sinänsä.

Yksityisten yritysten olemassaololla ja toimintaedellytyksillä ei tunnu olevan samaa arvoa, vaikka ne työllistävät tuhansia ja tuhansia ihmisiä.

Yleisradion johdolla on ollut suuri vapaus määritellä itse julkisen palvelun rajat. Se on johtanut julkisen palvelun laajentamiseen tavalla, joka haittaa kilpailua ja uhkaa yhdenmukaistaa kansalaisten tiedonsaantia. Tämä osoittaa, että Suomessakin tarvitaan riippumaton toimielin julkisen palvelun rajojen määrittelyyn.

Valitsemassamme yhteiskuntajärjestyksessä moniarvoisuudella pitäisi olla suurempi itseisarvo kuin valtiollisen toimijan epäoikeudenmukaisella pönkittämisellä.

STT:n komissiolle jättämä kantelu tähtää laadukkaan, riippumattoman ja moniarvoisen uutistoiminnan turvaamiseen. EU:n komissio joutuu ottamaan kantaa suuriin periaatteellisiin kysymyksiin.

Suomen Tietotoimisto Oy:n hallitus

Kai Telanne, toimitusjohtaja, Alma Media Oy, pj.

Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Sanoma News Oy, vpj.

Henrik Johansson, toimitusjohtaja, KSF Media Ab

Pekka Karhuvaara toimitusjohtaja, MTV Oy

Keijo Ketonen, toimitusjohtaja, TS-Yhtymä Oy

Erkki Laatikainen, professori, Sanomalehti Keskisuomalainen Oy

Heikki Nykänen, toimitusjohtaja, Kustannus Oy Demari


Toimitus

Kommentointi


Nimi:

Otsikko:

Kommentti: