Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Pasi Kiviojan väitös: Iltapäivälehtien printtiversiot veitsen terällä

Uutiset, Media, | lauantaina 17.11.2018 - Toimitus

Pasi Kiviojan väitöstutkimuksessa arvioidaan nykymuotoisen painetun iltapäivälehden käyvän lähivuosina kannattamattomaksi. Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä on pienemmän kilpailijan Iltalehden painettu uutislehti, jonka osa vuonna 2013 tutkimukseen haastatelluista media-asiantuntijoista arvioi loppuvan viiden vuoden kuluessa. Samantyyppinen veitsen terällä -tilanne on myös monissa muissa pohjoismaisissa iltapäivälehdissä. Esimerkiksi Ruotsissa painettujen iltapäivälehtien lakkauttamista on ennustettu jo pitkään, mutta vielä näin ei ole tapahtunut.

Kotimaiset painetut iltapäivälehdet Ilta-Sanomat ja Iltalehti muuttuivat sisällöltään rikoslehdistä populaareiksi politiikan ja talouden päivälehdiksi vuosien 2005–2015 välillä. Samalla aikavälillä painettujen iltapäivälehtien etusivuilla korostuivat aiempaa enemmän terveys- ja ihmissuhdeaiheet sekä kotiin ja perheeseen liittyvät otsikot.

”Painettujen iltapäivälehtien voi sanoa perhelehtimäistyneen ja rauhoittuneen siitä, mistä ne tunnettiin vielä 1980- ja 1990-luvuilla”, kuvailee yhteiskuntatieteiden maisteri Pasi Kivioja, jonka väitöskirja ”Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa – hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento” tarkastetaan Tampereen yliopistossa lauantaina 1. joulukuuta.

Kivioja (s. 1974) toimii nykyisin viestintäyrittäjänä ja vapaana toimittajana. Hän on työskennellyt Ilta-Sanomien toimittajana vuosina 2000–2009.

Väitöstutkimuksen mukaan rikosuutisointi on siirtynyt pitkälti printistä verkkoon. Vuosina 2013 ja 2016 tärkeitä aihepiirejä iltapäivälehtien verkko- ja mobiilietusivuilla olivat myös rahaan, kulutukseen ja työhön liittyvät jutut sekä urheiluaiheet. Merkille pantavaa oli myös kauneuden, muodin ja terveyden aiheiden suuri osuus molempien iltapäivälehtien verkkoetusivuilla. Julkisuuden henkilöillä oli tärkeämpi rooli myynninedistäjänä painetun lehden etusivulla kuin verkko- ja mobiilietusivuilla.

Kivioja tutki iltapäivälehtien sisällönmuutoksia osana laajempaa iltapäivälehtimarkkinoiden rakennemuutosta ja mediakentän sosiokulttuurista evoluutiota. Analyysin perusteella iltapäivälehtien ekologinen lokero on käynyt ahtaaksi, kun selkeät reviirirajat muun median kanssa ovat kaventuneet ja toisaalta iltapäivälehdet ovat samankaltaistuneet keskenään.

Iltapäivälehtien sisältömarkkina oli vielä 1970-luvulla Ilta-Sanomien monopoli, joka muuttui kahden kilpailijan duopoliksi Iltalehden perustamisen jälkeen 1980. Sittemmin iltapäivälehdet ovat laventaneet markkinaansa ryhtymällä kilpailemaan muun muassa aikakauslehtien kanssa. Nykyinen monopolistinen markkinarakenne muistuttaa jo lähes täydellistä kilpailua verkossa.

Digitaalinen murros on vääntänyt iltapäivälehtien ansaintamallia päinvastaiseen suuntaan kuin päivälehdillä. Päivälehdillä sisältötuottojen merkitys on viime vuosina korostunut tärkeimpänä ansaintamuotona, kun taas iltapäivälehdillä digitaaliset mainostuotot alkavat olla hallitsevassa roolissa lehtien ansainnassa. Vielä vuonna 2005 ilmoitustuottojen osuus oli vain viidennes iltapäivälehtien nettomyynnistä. Vuonna 2017 Ilta-Sanomien nettomyynnistä jo 48 prosenttia tuli mainonnasta ja Iltalehdellä yli puolet eli 55 prosenttia.


Toimitus

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: