Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Onko median keskittyminen jo kartellisoitumista?

Media, | perjantaina 29.07.2011 - Paavo Vasala

Suomen media on keskittynyt liikaa, mikä haittaa sekä vapaata kilpailua että sananvapauden toteutumista. Neljä suurinta mediakonsernia hallitsevat 56 prosenttia sanomalehtien levikeistä. Koska suuret mediat ovat lisäksi ketjuuntuneet harjoittaen keskinäistä omistuksellista liiketoimintaa, voidaan puhua eräänlaisen mediakartellin syntymisestä. Se on haitallista Suomelle

Median keskittymistä tutkii Tampereen yliopiston dosentti Jyrki Jyrkiäinen, jota STT oli haastattelut uutiseensa 28.7.2011. Mielenkiintoista oli havaita, kuinka STT:n lyhyempi uutisversio aiheesta meni läpi kaikkialla ”Median keskittyminen vähentynyt” -otsikolla. Ainakin oululainen Kaleva-lehti, joka on vain Oikotien osakkaana, mutta muutoin itsenäinen toistaiseksi, julkaisi aiheesta Petteri Karin laatiman STT:n pitkän jutun. Sen otsikko oli onneksi jo todellisempi: ”Suomen media on keskittynyt”.

Jyrkiäisen mukaan Sanoma, Alma Media, Keskisuomalainen ja TS-yhtymä hallitsevat 56 prosenttia sanomalehtien kokonaislevikistä. Yhtiöt myös omistavat televisiokanavia, radioasemia, kustantamoita ja painoja. Useat mediat omistavat toisiaan ristiin.

STT:n jutussa Keskisuomalaisen tomitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi puolustelee yhteistyötä ja ristiinomistusta. Yhteistyöllä on pyritty kustannustehokkuuteen ja laadun parantamiseen, hän huomauttaa.

Jyrkiäinen kertoo, että tarkkaa tutkimustietoa ei ole olemassa, kuinka paljon yhteistyötä eri konsernien välillä on. Käytännössä alalla toimivat kuitenkin tietävät, että yhteistyö on nyt mennyt liian pitkälle. Mainosmyynti on keskitetty paljolti yhteisyrityksille, kuten Kärkimediat Oy:lle ja Oikotielle, jotka vääristävät vapaata kilpailua. Kärkimediat Oy:llä on yhteismyynti 34 sanomalehteen ja verkkolehteen sekä viiteen viikkolehteen. Olisi perin outoa, jos nämä lehtiyhtiöt eivät sopisi hinnoista ja vaihtaisi keskenään liikesalaisuuksiin katsottavia tietoja. Tämä on kokonaan kiellettyä kilpailunrajoituslaissa.

Jos jokainen lehtiyritys myisi itsenäisesti mainokset niin printtiin kuin verkkoon, kilpailu toteutuisi aidosti ja tasapuolisesti. Nyt ketjujen ulkopuolella olevien yritysten, ja varsinkin alkavien verkkoyritysten on suorastaan mahdotonta päästä kartellisoituneille mediamarkkinoille. Mediakartellista on selvästi haittaa koko yhteiskunnalle siten, että korkeampien mainoshintojensa lisäksi mediayhtiöiden innovaatiotoiminta on heikentynyt.

STT:n esiin nostama aihe on niin tärkeä Suomen median vapauden ja monipuolisuuden turvaamiseksi, että olisi paikallaan käynnistää kilpailuviraston toimesta laajat kartelliselvitykset neljän suurimman mediatalon osalta, rikkovatko yhtiöt kilpailunrajoituslakia yhteisyrityksissään ja muissa yhteishankkeissaan. Suomessa onneksi suhtautuminen kartelleihin on eurooppalaistunut. Metsäyhtiöt saivat viime miljoonasakot raakapuun ostokartellista sekä tienrakennusfirmat asfattikartellista. Hinnoista ja asiakkaista niissäkin sovittiin.

 

 

 

 


Paavo Vasala

Yhteiskuntatieteiden maisteri, (tiedotusoppi) Tampereen Yliopisto. Työskennellyt toimittajana sanomalehti Kalevassa kunnes perusti viestintätoimiston 1984. Perustanut 1997 tiedotepalvelu Pressi.comin, jonka STT osti 2004. Perustaja ja osakas sekä hallituksen puheenjohtaja Koodiviidakko Oy:ssä vuodesta 2005. Liiketoimintana digitaaliset markkinoinnin ja viestinnän pilvipalvelut, Viidakko-tuotteet, verkkomedian uutisseuranta Webnewsmonitor.com, Somemonitor.com sekä tiedotepalvelu ePressi.com. Wasala Oy:n kautta toimina viestinnän konsultointi ja yrityskehittäminen, rahoitus. Megalon Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja, verkkokauppa.

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: