Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje
uutisen kuva

Suomen sanomalehdistö kuolee vuonna 2021, ennustaa mediatutkija Ross Dawson.

Mediafuturistin maakohtainen lista: Suomessa sanomalehti kuolee 2021

Uutiset, Media, | perjantaina 05.11.2010 - Toimitus

Sanomalehtien kuolemasta arvion tehnyt mediafuturisti Ross Dawson listaa nyt maat järjestykseen, missä painettu lehti loppuu ensimmäisenä ja viimeisenä. Yhdysvalloissa aikaa on seitsemän vuotta jäljellä, Suomessa sanomalehti kuolee vuonna 2021.

Yhdysvalloissa sanomalehdet kuolevat ensimmäiseksi, vuonna 2017. Sen jälkeen ovat vuorossa Iso-Britannia ja Islanti vuonna 2019, Kanada vuonna 2020 ja Suomi, Singapore ja Gröönlanti vuonna 2021. Ruotsissa lehdet säilyvät pidempään vuoteen 2025 saakka, Dawson toteaa ennusteissaan.

Kauimmin lehdet säilyvät kehittymättömissä maissa. Venäjällä lehdet kuolevat vasta vuonna 2036, samoin Turkissa. Dawson tosin toteaa, että kehityvissä maissa kaupunkien ympäristössä sanomalehtien häviäminen on nopeampaa kuin maaseudulla.

Dawson perustelee muutoksia tekijöillä, joiden hän arvelee vaikuttavan sanomalehtien kuolemaan. Yleisiä maailmanlaajuisia muutostrendejä ovat matkapuhelinten ja sähköisten lukulaitteiden kustannustehokkaan suorituskyvyn parantuminen, digitaalisen paperin kehittyminen, muutokset lehtien painatuskustannuksissa,  digitaalisten uutisten ansaintamallien kehittyminen, muutokset mainostamisessa ja kohdentamisessa sekä avoimien alustojen kehittyminen.

Kansallisesti tärkeitä ovat teknologian kehittyminen laajakaistan saatavuuden lisääntyessä ja kustannusten aletessa. Älypuhelinten ja sähköisten lukulaitteiden yleistyminen on ratkaisevaa.

Taloudessa tärkeintä on, millaisena johtavien sanomalehtien talous säilyy. Myös mainostulojen osuus suhteessa lehden taloudesta on olennaista.  Jakelun toteuttaminen on kolmas tekijä, jolla Dawson arvioi kunkin maan sanomalehdistön tulevaisuutta.

Lukijoiden ikärakenne, syntyvyys ja maahanmuutto ovat kysyntää sääntelevinä arviointiperusteina. Lisäksi kaupungistumisen aste ja lukutaidon lisääntyminen vaikuttavat maakohtaisiin päätelmiin.

Poliittisia tekijöitä ovat lainsäädännölliset rajoitukset, valtion tuet medialle, sensuuri ja rajoitukset.

Kuluttajien käyttäytymisen vaikutuksia hän arvioi mediakanavien menestymiseen , halukkuudella maksaa uutisista ja kiinnostuksen asteella paikallisiin ja kansainvälisiin uutisiin.


Toimitus

Kommentointi

Sanomalehti kuolee

Innovaattori

07.11.2010

Ennustaminen jos mikään on vaikeaa. Luodaan näkemyksiä tulevasta ja asioista jotka siellä mahdollisesti vaikuttavat. Monien tekijöiden huomioonottaminen ja niiden vaikutus ko. funktioon jota haluamme tarkastella, tekee ennustamisesta vaikeaa jos ei mahdotonta.

Kun tietokoneet tulivat ja PDF-tiedosto, tulevaisuuden visionäärit maalailivat kuvaa siirtymisestä paperittomaan toimistoon. Mutta miten kävi. Kopiopaperin pitkään jatkunut kysynnän alamäki saikin uuden kukoistuksen, kun ruvettiin tulostamaan nämä PDF-tiedostot omiin mappeihin.
Näkisin tässä sanomalehden eloonjäämisessä muutamia
asioita joita ei digitaalinen pysty täysin korvaamaan.

1) Funktion käsittely. Sanomalehteä voit hypistellä, selata, palata, levittää sen pöydälle, leikata siitä halutun jutun.... Uskon että painettu lehti ei tule katomaan näissä aikatauluissa, mitä tässä on osoitettu vaikka levikit varmasti pienenevät. Mutta uskon tiettyjen erikois aikakausilehtien elämiseen.
Digitaalisessa lehteä et voi hypistellä. Se on taulumainen kuva joka jättää "lasin" lukija ja uutisten väliin. Digitaalisuutta ei puolla muu kuin se, että siihen voi liittää multimediaominaisuuksia: kuvaa ja ääntä, ja tämä
on sen voima.

2) Ihmisen luontainen lukutottumus on perustunut paperiin, pintaan. Tehdään testi, lukekaa jokainen
n. 100 sivuinen (A4) julkaisu ruudulta. Katsokaa kuinka
miellyttävää tämä on silmälle, lukuorientoitumiselle, silmille (eri ikäisten).

3) Sähkön saanti muut tekniset ongelmat. Sähköinen tekniikka on riippuvainen virtalähteestä, tätä ei aina voi taata.

4) Jos sähköinen lehti tuleekin, täytyy sen aluksi olla
typografialtaan samanlainen kuin sanomalehden jota ihmiset ovat tottuneet lukemaan. Mutta ne tyografian lainalaisuudet aina taitosta lähtien, mitkä toimivat printissä eivät tule toimimaan sähköisessä muodossa,
kun mietitään lukutottumuksia - ja itse lukutapahtumaa.
Sähköinen asettaa uudet vaateet näille ja tätä emme
ole vielä ymmärtäneet edes nykyisen internetti aikakauden aikana.

5) Kohderyhmät. Uskon että käyttäjiä noina tulevaisuuden aikoina löytyy juuri nuorista jotka ovat tottuneet lukemaan ja katsomaan tuota näyttöä. Mutta uskon että nämäkin kaipaavat painettuja sarjakuvalehtiään. Vanhemmat ihmiset kaipaavat printtiä,
vaikkakin tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomiota esim.
kirjasinkokoon, riviväliin ja kirjan formaattiin.


painetussa
ovat t

- Sähköisen median vahvuudet (muutamia):
-- sitä voidaan helposti päivittää
-- tiedon siirto ja sen käsittely
-- ympäristötekijät
-- multimediaominaisuudet
-- luo uusia ulottuvuuksia median käsittelyyn, aiheiden sisältöön ja niiden tarkistamiseen

Tuollaisena en allekirjoita mediafuturisti Ross Dawsonin
näkemyksiä mitä artikkeli antaa ymmärtää.

Yhtenä futuristina ja hyvänä sellaisena pidän George Tritchiä:
George Tritch nimien denveriläinen ennusti Timber Trades Journalissa toukokuussa 1910 sahateollisuuden hyviä ja huonoja aikoja. Tritchin ennusteet ovat pitäneet hämmästyttävän hyvin paikkansa. Kannatta katsoa tuota
hänen luomaansa kaaviota. Matematiikan luomaa säännöllisyyttä tässä muuttuvassa maailmassa.


Kestävin viesti painetaan paperille

Annukka Ahopalo / Suomen Print Power -hanke

08.11.2010

Kiitos Innovaattorille oivaltavista kommenteista painetun ja sähköisen viestinnän vahvuuksista. Sähköisen median vahvuuksiin ei kuitenkaan ole syytä lukea ympäristötekijöitä, kuten Innovaattori väittää. Virhe on inhimillinen, sillä viime toukokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan vain 16 % suomalaisista tietää erittäin tai melko paljon viestimien ympäristövaikutuksista.
On varmasti totta, että sähköiset lukulaitteet tulevat ja ottavat oman tilansa markkinoilta. Sähköinen lukulaite on kätevä päivittää ja kevyt käyttää. Mutta ei pidä unohtaa ilmiön toista puolta. Saamme taas uuden elektronisen kojeen, jonka valmistaminen syö uusiutumattomia luonnonvaroja, jonka elinkaari tulee kehityksensä alussa oleville elektronisille laitteille tyypillisesti olemaan lyhyt ja joka lopulta päätyy kasvattamaan elektronisen romun vuorta. Tätä romua syntyy maailmassa jopa 50 miljoonaa tonnia vuodessa, ja sen määrä kasvaa kolme kertaa nopeammin kuin muiden jätteiden määrä.
Paperiteollisuus käyttää vain 11 % maailman metsistä hakatusta puusta. Kestävällä tavalla toimivan metsätalouden ansiosta uutta metsää istutetaan koko ajan. Euroopassa metsäala kasvaa Uudenmaan verran joka vuosi. Kasvavat metsät ovat maapallon tärkeä hiilinielu, jolla voidaan hidastaa ilmastonmuutosta. Metsänhoidon on arvioitu sitovan jopa miljardi tonnia hiilidioksidia vuodessa. Metsäteollisuuden tuotteisiin hiiltä varastoituu vuosittain noin puolet tästä.
Paperin raaka-aine, puu, on uusiutuva luonnonvara, joka ei lopu. Suomalainen sellu- ja paperiteollisuus on jo pitkään tehnyt lujasti töitä ympäristövastuullisuutensa eteen, ja sen hiilidioksidipäästöt ovat viimeisten 20 vuoden aikana vähentyneet 45 % suhteutettuna tuotettuun paperitonniin. Lisäksi paperi on kulutustavaroiden joukossa kierrätettävyytensä vuoksi ainutlaatuinen. Suomessa otettiin vuonna 2009 paino- ja kirjoituspapereista talteen yli 80 % – luku on huippuluokkaa maailmassa. Puukuitu elää pitkään ja muuttuu paperiksi useita kertoja elinkaarensa aikana. Kierrätyksen ja kestävällä tavalla hoidettujen, sertifioitujen metsien ansiosta voimme nauttia helppokäyttöisestä, ympäristöä ja energiaa säästävästä viestimestä, jota ei tarvitse päivittää eikä ladata, jonka käyttöjärjestelmä ei vanhene koskaan ja joka ei jätä jälkeensä romuvuorta, vaan voidaan käytön jälkeen kierrättää. Ja samalla työllistyy merkittävä joukko suomalaisia metsä-, paperi-, viestintä- ja graafisen alan ihmisiä.
Paitsi painotuotteen valmistus myös sen käyttö on ympäristöystävällistä. Ruotsalaisen Kungliga Tekniska högskolanin tekemän tutkimuksen mukaan kotiin kannettu sanomalehti vapauttaa hiiltä jopa 20 % vähemmän kuin uutisten katseleminen internetissä puolen tunnin ajan. Tutkimuksessa käytettiin eurooppalaista sähkön tuotantojakaumaa ja oletettiin, että yhden painetun sanomalehden jakaa keskenään keskimäärin 2,4 lukijaa, kuten muissa tutkimuksissa on havaittu.
Onneksi lukija saa vielä pitkän aikaa valita, haluaako levittää sanomalehtensä aamiaispöydälle vai selata sivuja lukulaitteeltaan. Kestävin viesti joka tapauksessa painetaan paperille. Ja siihen, että sanomalehden hautakiveen hakattaisiin vuosi 2021, en usko ollenkaan.


Nimi:

Otsikko:

Kommentti: