Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Kai Telanne puolustaa julkkismediaa

Uutiset, Media, | maanantaina 12.05.2008 - Toimitus

Laajenevan arvostelun kohteeksi joutunut viihdejournalismi on kustantajien mielestä tarpeellinen lisä nykyiseen mediavalikoimaan. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne sanoo, että “olisi outoa, jos meiltä puuttuisi tietyn tyyppiset tiedotusvälineet kokonaan, olkoonkin, että niiden välttämättömyydestä tai merkityksestä voidaan olla eri mieltä.”

Laajenevan arvostelun kohteeksi joutunut viihdejournalismi on kustantajien mielestä tarpeellinen lisä nykyiseen mediavalikoimaan. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne sanoo, että “olisi outoa, jos meiltä puuttuisi tietyn tyyppiset tiedotusvälineet kokonaan, olkoonkin, että niiden välttämättömyydestä tai merkityksestä voidaan olla eri mieltä.”

Viestinnän Keskusliiton kevätseminaarissa pitämässään puheessa Kai Telanne totesi, että tiedonvälityksen tasosta ja sen sisällöstä on syytä käydä jatkuvaa keskustelua sekä alan sisällä että laajemmin yhteiskunnassa. Hän kuitenkin muistutti, että Suomessa toimii suuri määrä medioita, joissa tehdään erilaisia ratkaisuja, ja joista jokainen tiedotusväline kantaa itsenäisesti vastuun.

Media ja sen toimintatavat ovat viime aikoina olleet kiivaan julkisen keskustelun kohteena. Median julkaisuetiikka on kyseenalaistettu. Mediaa on syytetty siitä, että se olisi ottamassa liikaa valtaa, se on pinnallistunut ja keskittyy vain henkilöjournalismiin unohtaen politiikan asiakysymykset.

Kai Telanteen mukaan tiedonvälityksestä ja tiedotusvälineiden yhteiskunnallisesta roolista keskusteltaessa ei voida puhua “mediasta”, vaan on käytettävä monikkomuotoa “mediat”.

“Mitään yhtenäistä kaikkia medioita koskevaa päätöksentekojärjestelmää ei ole vaan jokainen tiedotusväline tekee omat journalistiset ratkaisunsa vastaavan päätoimittajansa toimesta”, Telanne toteaa. “Tiedotusvälineitä kritisoidessa tulisi niistä puhua oikeilla nimillä. Eri tiedotusvälineissä tehdään erilaisia ratkaisuja – se on osa tiedonvälityksen moniarvoisuutta”, hän jatkaa.

Yleisessä henkisessä ilmapiirissä on pitkään tapahtunut selkeää suuntautuneisuutta kohti yksilöllisyyttä. Individualismi on vahvasti voimistunut yhteisöllisyyden kustannuksella. Poliittisessa päätöksenteossa pragmaattisuus jyllää. Tämä heijastuu tiedotusvälineisiin ja niiden harjoittamiin journalistisiin ratkaisuihin; politiikkaa tekevät henkilöt ja heidän ominaisuutensa nousevat entistä voimakkaammin esiin aatteiden kustannuksella.

Koska poliittiset liikkeet ja niiden kollektiiviset päätöksentekoprosessit eivät enää kiinnosta samalla tavalla kuin ennen, nousevat yhteisiä asioita hoitavien henkilöiden persoonat fokukseen. Se on tapa puhutella yleisöä tavalla, joka vastaa – tai yrittää vastata – ajan henkeä.

Avoimessa yhteiskunnassa on tilaa erilaisuudelle

Mediatarjonnan laajetessa viihdejournalismi on saanut oman osansa markkinoista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi tapahtunut muun journalismin kustannuksella. Nk. julkkis- ja viihdejournalismiin keskittyviä tiedotusvälineitä ei ole monta, mutta ne ovat näkyviä ja niillä on oman yleisönsä. “Olisi outoa, jos meiltä puuttuisi tietyn tyyppiset tiedotusvälineet kokonaan, olkoonkin, että niiden välttämättömyydestä tai merkityksestä voidaan olla eri mieltä”, Telanne toteaa.

Laadukkaalla, tosiasioihin perustuvalla ja taustat tutkivalla journalismilla on aina tilausta. Sen merkitys pikemminkin kasvaa kuin vähenee. Käyttäjät esimerkiksi tuottavat massoittain sisältöä Internetiin, mutta faktat ovat usein vähän “sinne päin” tai puuttuvat kokonaan. Tiedotusvälineillä on mahdollisuus erottautua tiedon tulvasta pitämällä kiinni perushyveistään: totuuden etsimisestä ja eri näkökantojen esille tuomisesta.

Itsesääntelyn merkitys kasvaa jatkuvasti

Mediatarjonnan laajetessa on tärkeää, että vastuulliset mediat toimivat eettisesti kestävällä pohjalla. Tämä edellyttää itsesääntelyä. Julkisen sanan neuvoston merkitys ja rooli korostuvat. Kun neuvosto nyt, tiettyjen vaikeuksien jälkeen on saanut uuden alun ja ryhtynyt uuden puheenjohtajansa johdolla toimimaan entistä korkeammalla profiililla, on aiheellista antaa sekä tunnustusta että kannustaa tulevassa työssä. Viime ajat ovat osoittaneet, että itsesääntelyjärjestelmä toimii ja siihen suhtaudutaan vakavasti.

Toimialalla edessä tärkeät ratkaisut

Pärjätäkseen kiihtyvässä muutostilanteessa toimialalle on saatava tärkeitä ratkaisuja lainsäädännössä, innovaatioympäristön kehittämisessä ja työehtosopimuspolitiikassa. Käynnissä olevilta tekijänoikeutta koskevilta selvityksiltä odotetaan tukea sellaisille ratkaisuille, jotka auttavat toimialaa hyödyntämään uuden teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Mukana olo innovaatiotyössä on käynnistynyt strategisten huippuosaamiskeskittymien puitteissa. Viestinnän Keskusliitto on luonut viestintäalalle toimivat suhteet sekä Metsä<>klusteri Oy:öön strategisen kumppanuussopimuksen muodossa että osakkuuden muodossa Tieto ja viestintäteollisuuden tutkimus – Tivit Oy:öön eli ICT-klusteriin.

Teknologinen kehitys ja viestintäalan sähköistyminen edellyttävät työehtosopimusrakenteiden läpikäyntiä ja uudistamista. Jatkuva muutos edellyttää yrityskohtaisuuden lisäämistä. Journalistisopimuksen umpeutuessa syksyllä on toivottavaa keskittyä neuvotteluissa sellaisten ratkaisujen löytämiseen, jotka antavat yrityksille hyvät edellytykset menestyä tämän hetken taloudellisessa ja teknologisessa muutostilanteessa.


Toimitus

Kommentointi


Nimi:

Otsikko:

Kommentti: