Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Suomi - digitalouden härmä?

Uutiset, Internet, | tiistaina 24.05.2011 - Jussi Vasala

Aikaa on kulunut noin kymmenen vuotta siitä, kun internet-pörssikupla puhkesi. Uuden ajan talous ei silloin kestänyt ja romahdus oli väistämätön. Kauhuskenaariot kuplasta toteutuivat ja uutisointi pyöri tasolla www-sivut on nyt tehty, mitäs sitten tehdään? Webbi oli ja meni.

Totta on, että monet rakennelmista mobiiliin markkinatalouteen, portaalien tulemiseen aloitussivuiksi tai ansaintalogiikoiden joskus löytymiseen olivat utopistisia. Mutta miten internet-bisnes oikeasti Suomessa voi juhlavuosien kaatumisen kymmenvuotisjuhla-aikana? Vai onko vesi kirkkaampaa maailmalla ja perin härmäläinen toimitapa jäänyt pyörimään kivikaudelle muun maailman mennessä menojaan.

Näin voisi olettaa, jos on uskominen Taneli Heikan ja kumppanien runsasta keskustelua herättäneeseen teokseen Uusi kultakausi. Ehkä onkin, että Suomi-niminen valtio äärimmäisen arkana maana tallaa digitalisoitumisessa raiteiden pientareita kehittyvien talouksien pyyhkiessä pendoliinoilla (toimivilla) omaa vauhtiaan. Kuitenkin Suomessa on digitaloutta. On niin teknisiä firmoja kuin uutta tekniikkaa kaupallisesti hyödyntäviä mainostoimistoja, digi- ja pr-toimistoja ja niiden asiakkaita, jotka mielihyvin investoivat uusiin ratkaisuihin tehostaakseen ja parantaakseen markkinointiaan ja toimintaansa.

Missä on somen bisnes?


Internet World 2011 Lontoossa on yksi alan suurista tapahtumista Euroopassa. Dagmar Digitalin väki bloggasi tapahtumasta Marmain sivuilla ja raportoi kiitettävästi kuulumisia.

Tapahtuman suurin kuhina kävi sähköpostityökalujen ja toimintatapojen ympärillä sekä sosiaaliseen mediaan liittyvien toimijoiden ympärillä. Nämä toimijat pystyivät tarjoamaan tiedonjanoisille uutta ja sykähdyttävää. Varsinkin sosiaalisen median yritykset ovat usein vielä markkinoiden luontivaiheessa.

Mutta murheellista tapahtumassa oli, että näytteilleasettajien joukossa ei ollut ainuttakaan suomalaista. Ruotsalaisia toki oli useita. Suomalaisia ei löytynyt edes vieraiden joukosta sen vertaa, että pubirinkiä olisi pysytty sopimaan illalle. Asian vahvisti yksi näytteilleasettajista Norman Campbell: ”Ohh, You’re from Finland, you’re the third finnish person here I see.”

Omnicomin Media Group Finlandin digitaaliyksikön vetäjäksi juuri nimitetty Antti Leino pyöri tapahtumassa, twiittasi havaintoja ja paiskasi kättä tutuille ja tutustuttaville.  Antti, millaisena näet sosiaalisen median bisneksen?

”Itsestään selvää on, että kaikki hakevat sitä viisasten kiveä, joka kääntää sosiaalisen median vuorovaikutuksen järkeväksi bisnekseksi. Voiko se tuoda säästöjä, voiko sen avulla myydä lisää tai voiko sen avulla tehostaa toimintaa. Ja tässä on ehkä pieni ongelma: aihetta tarkastellaan kovin vahvasti edelleen vain markkinoinnin lasien läpi, näin myös Internet Worldissä. Hyvä olisi myös miettiä, voiko kuluttajien käsissä kuluvia sosiaalisia toimintatapoja jakaa, kommunikoida ja tuottaa sisältö tuoda yrityksiin - vaikka IT-osasto miten puolustaisi aikaisempia strategioita ja investointeja vanhoihin teknologioihin ja työkaluihin. Sellaiset toimijat kuin Huddle, Jive tai Yammer olisi ainakin hyvä tutkia läpi”, Antti Leino kertoo.

”Markkinointilasit silmillä katsoen isoimmat haasteet liittyvät työkaluihin ja keinoihin, joilla "fans&followers" osattaisiin kytkeä samalla tavalla markkinointiviestinnän toimenpiteiden kohteeksi kuin esimerkiksi sähköpostin tilaajat ovat. Kanta-asiakasohjelmiin erityisesti haetaan monin tavoin keinoja ja kanavia, joilla fanittaminen ja seuraaminen olisivat mitattavia toimenpiteitä siinä missä sähköinen suora. Sosiaalisesta ROI:sta puhuttiin monissa puheenvuoroissa. Jännittävää oli myös huomata, miten isossa arvossa messuilla oli tiukasti kohdennettu, automatisoitu sähköinen suora.” Leino jatkaa.

”Yksityiskohtana mainittakoon case, missä Hilton-hotelliketju Englannissa oli valjastanut koko henkilökunnan tuottamaan videomuotoista sisältöä Hiltonin eri verkkopalveluihin. Kuten arvata voi tämä jatkuva projekti oli vaatinut avainihmisten löytämistä, esimerkkien tuottamista ja jonkinlaista vuositeemakalenteria. Lopputuloksena on kuitenkin, että saiteilla ja sosiaalisessa mediassa näkyy nyt hotellijohtajien ja henkilökunnan tuottamaa sisältö, josta ainakin tekijät ovat ylpeitä. Tämä taas on linjassa ketjun arvojen kanssa. Mielenkiintoinen harjoitus kokeilla jonkin kotimaisen yrityksen kanssa”, Leino kertoo esimerkinomaisesti.

Tästä samasta aiheesta suorastaan julisti myös Uusi kultakausi. Ne yritykset, jotka ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa, ovat ainakin esillä ja alttiina eri henkilöidensä välityksellä asiakaskontaktille, tunnetuksi tulemiselle ja palautteelle. IW:ssä oli esillä yritys, joka teki asiakkaidensa puolesta nettiin monenmoista sisältöä, joissa asiakkaan nimi ja linkki mainittiin. Samoin esillä oli someen keskittyneitä viestintätoimistoja. Miksipä tätä ei tehtäisi tai edes autettaisi sitten myös yrityksen omin voimin, toki kontrolloidusti mutta vilpittömästi, olemalla vaan läsnä somessa?

Mikä somen bisneksen tilanne oikeasti on Suomessa? Olemmeko ja toimimmeko somen härmässä?

”Hyvä kysymys. Aivan viime aikaiset kokemukset viittaavat siihen, että täälläkin yritysten johto on herännyt sosiaalisen median mahdollisuuksiin myynninedistäjänä, tutkimustiedon lähteenä tai ainakin isona mainosyleisönä. Meillä syntyy Sofanaticsin ja Ditton kaltaisia start-uppeja, jotka ovat sosiaalista maailmaa kauneimmillaan eli ihmisten välistä vuorovaikutusta. Melkein jokaisella luennollani tulee esille, että isoihinkin yrityksiin on syntynyt varjo-IT:tä eli projektiryhmät ovat ottaneet käyttöön esimerkiksi wiki-työkaluja, Facebookin ryhmiä tai pilvessä sijaitsevia tiedostonjako- ja dokumenttipalveluja kuten Box.netin tai Google Docsin”, Antti Leino arvioi.

Entä tekninen näkökulma? Suomalaiset palveluntarjoajat loistivat poissaolollaan syystä tai toisesta. Asiaa arvioi Koodiviidakko Oy:n toimitusjohtaja Samuli Tursas, joka myös oli pakannut iPad-lätkänsä messulaukkuun ja matkannut IW2011:sta haistelemaan.

Ovatko suomalaiset internet talot oikeasti teknisesti ja toiminnallisesti jäljessä vai eivätkö ne vain pyri UK:n markkinoille Samuli Tursas?

”Suomessa on osaamisen taso on erittäin korkealla ja rima hyviin toteutuksiin kansainvälistä tasoa. Suomessa vain monet tahot eivät osaa tuotteistaa palveluitaan, joten hyvät toteutukset ja ideat jäävät pyörimään pienen piirin tietoon. Moni suomalainen talo suuntaa ennen UK:ta Keski-Eurooppaan tai suoraan USA:n, jättäen UK:n omaan arvoonsa. Tämä ei tunnu olevan tilanne ruotsalaisilla”, toimitusjohtaja Tursas kertoo.

IW2011:ssa luukku jos toinenkin tarjosi sosiaaliseen mediaan uusia ratkaisuja ja erilaisia työkaluja. Löysitkö oikeasti uusia teknisiä ratkaisuja IW2011:sta?
”Melko vähän oikeasti teknistä uutta. Sosiaalisen median ympärillä pöhisi paljon, mutta teknologiselta näkökulmalta ei massiivisia innovaatioita ollut. Mielenkiintoisinta oli verkkokauppaan erikoistuneet sisällöntuotannot, esim. 3D kuvaukset ja Crowdsourcing -periaatteella toimivat käännöstoimistot. Näistä voisi moni suomalainen verkkokauppias saada itselleen ainutlaatuisen kilpailuedun”, Tursas jatkaa.

Suomi on ja ei ole digitalouden härmä


Internet-pöhön tulehtumisen kymmenvuotisjuhlatunnelmissa on havaittavissa bisneksen päässeen vahvaan ja stabiiliin asemaan. Ala on edelleen kuuma ja uutta tulee tuutista jos toisesta. Raha liikkuu ja liikuttaa. Huomattavaa näytteilleasettajia yleissilmäilemällä oli havaita, että aika monella ständillä häärivät seniorimyyjät kesätyöteinien sijasta. Rupelihatut ovat firmojen rupelihattuosastoilla ja bisnestä väännetään tuotteista ja palveluista niin kuin millä tahansa toimialalla ammattilaisten eikä mekaanikkojen toimesta.

Tursas kertoo, että isoilla toimijoilla on vahva jalansija. ”Muun muassa julkaisujärjestelmäpuolella Episerver ja Sitecore olivat näyttävästi IW2011:ssa esillä, samaan aikaan kun Open Source -integraattorit loistivat poissaolollaan. Hakukonemainonta oli selvässä laskussa, ja uusia innovaatioita oli mm. hakukoneoptimoinnissa ja hakukoneille suunnatussa sisällöntuotannossa.”

Hakukoneoptimoinnin oli pannut merkille myös Leino. ”Hieman yllätti, miten hakukoneoptimointi toimistojen bisneksenä on kasvanut. Mielenkiintoista oli huomata, että PR-toimistot olivat ottaneet tehtäväkseen huolehtia, että asiakkaan uudet tuotteet löytyvät välittömästi hakukoneiden orgaanisesta hausta ja tekevät paljon jalkatyötä, että tuotteet näkyvät korkealla. Tekniikka on myös valjastettu siihen, että verkkokaupat luovat dynaamisesti sisällöstä tuotesivuja, jotka vastaavat jopa yksittäisiin hakulausekkeisiin, jossa ei brändinimiä ei edes mainita,” Antti Leino kertoo.

Tursas arvioi, että internet toimialana kehittyy jatkossakin ja ajautuu uriinsa. ”Esimerkiksi isojen julkaisujärjestelmätalojen markkinoiden paalutusta on nähty Suomessakin pienten Open Source -integraattoreiden tippuessa pois pelistä. Sähköpostimarkkinointi on myös kova juttu, siinä on kotimaassa vielä monta polkua polkematta.”

Leinon mukaan mobiili näytti olevan edelleen lähinnä lupaus. ”Samanlainen kuin se oli 11 vuotta sitten, kun itse seisoin Sataman ständillä täällä. Nähtävästi meidän pitää edelleen odottaa laitekannan uusiutumista, tosin monissa puheenvuoroissa muistutettiin, että nettikäyttö siirtyy vauhdilla kännyköihin myös UK:ssa. Hauska oli myös todeta, että viimeiset 1.5v olen tehnyt töitä sähköisen suoran ja markkinoinnin automatisoinnin parissa ja tämä trendi näytti vain vahvistuvan,” Leino päättää.

Sekä Leino että Tursas ovat samoilla jäljillä sähköpostimarkkinoinnin suhteen. Kumpikin on tehnyt töitä sen parissa jo vuosia maamme parhailta näköalapaikoilta. Kumpikaan ei painu alhoon nöyränä häpeämään suomalaista digiosaamistaan. Uudet mobiilikapulat, lätkät ja somen kaltaiset ympäristöt pitävät nämä herrat jatkossakin liikkeessä.

Mutta totta on edelleen, että suurta internetin tai somen läpilyönti-innovaatiota ei ole Suomesta vähään aikaan kuulunut. Heikan ja kumppanien ravisteleva asenne on paikallaan. IW2011:n näkövinkkelistä Suomi on todella digitalouden härmä, ellei vielä askeettisempaa - Tursasta ja Leinoa kuuntelemalla taas ei. Täältä on tullut ennenkin isoja läpilyöntejä ja niitä tulee vielä pienemmistä Suomen naapureista, miksei siis Suomestakin.


Jussi Vasala

Jussi Vasala, toimittaja, KTM News Engine Oy:n toimitusjohtaja jussi.vasala@mediaviikko.fi

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: