Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Printtimedian ympäristövaikutuksista vähän tietoa

Uutiset, Media, Internet, | perjantaina 04.06.2010 - Toimitus

Tarve tiedolle viestimien ympäristövaikutuksista on tutkimuksen mukaan suuri – vain 16 prosenttia kuluttajista tietää erittäin tai melko paljon eri viestimien ympäristövaikutuksista. Yli puolet kuluttajista ilmoittaa haluavansa lisätietoa aiheesta.

Maailman ympäristöpäivänä 5.6. suomalainen painetun viestinnän sektori haluaa kiinnittää kuluttajien huomion viestimien ympäristövaikutuksiin. Sähköisen viestinnän puristuksessa painetun viestinnän merkitys ja ympäristövaikutukset on kyseenalaistettu, vaikka todellisuudessa eri mediat tukevat toisiaan ja täydentävät tarjontaa kuluttajalle. Ympäristöviestejä helposti yksinkertaistetaan, eikä kuluttaja aina saa oikeaa kuvaa painetun viestinnän todellisesta ympäristövaikutuksesta.

Painetun viestinnän toimijoiden, sanoma- ja aikakauslehtien kustantajien, paino- ja paperiteollisuuden, alan maahantuojien ja tukkukauppojen sekä jakelutoimittajien TNS Gallupilla teettämä  kyselytutkimus mittasi suomalaisten suhtautumista ja asenteita painettuun viestintään. Tavoitteena oli selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat painetusta viestinnästä ja minkälaisia ominaisuuksia he siihen liittävät. Samalla mitattiin myös vertailun vuoksi suomalaisten suhtautumista ja asennetta sähköistä viestintää kohtaan. Tutkimukseen vastasi yli tuhat aktiivi-ikäistä suomalaista, ja sen rahoitti Metsäsäätiö.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaiset ovat varsin ympäristötietoisia ja suurin osa tutkimukseen osallistuneista on tinkinyt kulutuksestaan säästääkseen ympäristöä. Suomalaiset osaavat myös hyvin suhteuttaa omaan arkeensa liittyvien toimintojen ympäristövaikutuksia toisiinsa. Paperinkeräys ja suomalaisten halukkuus painotuotteiden kierrättämiseen ovat huippuluokkaa: 94 prosenttia suomalaisista vie lukemansa lehdet ja paperit aina tai yleensä paperinkeräykseen.

Paperi-, kustannus- ja kirjapainoalaa arvostetaan maassamme tärkeänä työllistäjänä sekä laadukkaiden, luotettavien ja vastuullisten tuotteiden valmistajana. Tutkimus osoittaa, että suomalainen kuluttaja ei ole valmis luopumaan painetusta viestinnästä. Yli 70 prosenttia pitää painettua viestintää tärkeänä tiedon, viihteen ja rentoutumisen kannalta. Esimerkiksi kirjan haluaa painetussa muodossa nyt ja tulevaisuudessa edelleen kolme neljäsosaa kansalaisista. Alan vahva halu ja jatkuvat panostukset ympäristökuorman pienentämiseksi eivät ole jääneet kuluttajilta huomaamatta.

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että peräti 27 prosenttia suomalaisista on siinä käsityksessä, ettei internetin käytöllä ole lainkaan ympäristövaikutuksia. Lisäksi yhden tunnin mittaisen internetin päivittäisen käytön arvioitiin vaikuttavan ilmastonmuutokseen selvästi vähemmän kuin sanomalehden tai viikoittain ilmestyvän aikakauslehden vuositilauksen. Tanskalaisen ilmastonmuutosta mittaavan tutkimuksen mukaan sanomalehden vuositilauksen ja tunnin mittaisen päivittäisen internetin käytön hiilijalanjäljet ovat todellisuudessa samalla tasolla ja viikoittaisen aikakauslehden vuositilauksen hiilijalanjälki selvästi näitä pienempi.

 


Toimitus

Kommentointi

paddi jyrää

04.06.2010

http://riknik.weebly.com/1/post/2010/06/tablets-tablets-and-more-tablets.html

Tabletti jyrää, paperi jää alle.


Harhaanjohtava otsikko

Uusintuvat luonnonvarat kunniaan

04.06.2010

Oli melko mielenkiintoista, että otsikossa oli printtimedia, kun taas jutussa kävi ilmi, että tietämättömyys koskee kaikkea media. Voisin lyödä vetoa, että printtimedian ympäristövaikutus tunnetaan melko hyvin verrattua sähköiseen viestinttään. Sähköisen viestinnän oletettu materialittomuus on harhaa. Konesalien käyttämä energiamäärä on huikea jo laitteiden tarvitsema virrankulutus ja niiden jäähdytys. Sähköisen median ympäristövaikutuksesta ei keskivertokuluttajalla ole paljokaan haisua. Painoteollisuus on tehnyt työtä ympäristönäkökohdissa jo vuosikymmeniä, kun sähköinen media vasta alottelee sitä. Esim. painotuotteella on ollut Pohjoismaisen Ympäristömerkin oikeus jo 90-luvun alussa. Kun taas tietokoneet saivat sen vasta viime vuonna. On myös muistettavaa, että sähköisen median media-alusta (esim. iPad) on ongelmajätettä kun se poistetaan käytöstä ja ne valmistetaan uusiintumattomista luonovaroista. Kun taas painettu media on kierrätettävää ja valmistetaan uusintuvista luonnonvaroista. Esim. Euroopan kokonaismetsäpinta-ala lisääntyy koko ajan, mutta muoviin ja elektroniikkaan käytetty öljy vähenee. Voisin Paddi-fainin kanssa löydä vetoa, että niin kauan kuin ihmisiä tallaan tällä vanhalla pallolla, tulee olemaan painettua viestintää.

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: