Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Mediatoimistot syynä verkkomedian kehittymättömyyteen Suomessa

Internet, | perjantaina 03.10.2008 - Paavo Vasala

Hesarin kaupunkilehtien johtaja Niko Ruokosuo sanoo lähtöpuheissaan, että Suomen verkkomedia on pahasti jälkijunassa. Ihmeellistä. Vaikka Suomi on teknologian ja innovaatioiden luvattu maa. Mutta syyllinen on tiedossa: kaiken mainosrahan kahmineet mediatoimistot, jotka syytävät rahat vain muutamaan kärkisaittiin ja lopulta pääasiassa vanhaan printtikaivoon: Hesariin. Suomen mediatoimistot joutaa lopettaa, koska ei niitä ole länsimaissa tässä mittakaavassa.

Miten mediatoimistojen supervaltaa horjutetaan? Siten, että mainostajat viimein heräävät todellisuuteen, ja laittavat mainosrahansa sinne, jossa on oikeita asiakkaita eikä pelkästään sen mukaan, missä mediatoimiston suunnittelijan mielestä on eniten silmäpareja. Massalukuihin tuijottaminen ei ole enää tätä päivää. Nyt avainsana on kohdentaminen, mitä mediatoimistot eivät osaa. Tai oikeammin sanottuna: eivät halua osata.

On outoa, että Suomeen on pesiytynyt viime vuosikymmenien aikana näin valtava mediatoimistojen kenttä. Tämä monopolisoitunut rakennelma on kadonnut muualla jo aikaa sitten. Nyt varteenotettavia toimistoja on yhdeksän, jotka pyörittävät lähes miljardin euron mainospottia.

Jokainen mediakustantaja syö mediatomiston kädestä kiikuttaen toimistoihin viikoittain pullaa koettaen vakuuttaa oman mediansa tärkeyttä. Turhaan. Mediasuunnittelijan tietokoneesta putkahtaa mediatietokannan ajon perusteella 5000 eurolla suunnitema, joka osoittaa, että mainostaja saa parhaimman kontaktihinnan, kun mainoskampanja suunnataan Hesariin, televisiossa Maikkariin, no okei, jos välttämättä haluatte nettiin, niin IRC-Galleriassa tavoittaa eniten. Tämän tulostamiseen ei kyllä ruudinkeksijää tarvita.

Luuleeko tosiaan mediasuunnittelija, että IRC-Galleriassa tai Hesarissa ovat ostajat tänä päivänä? Irkkaajat ovat rahattomia nuoria ja Hesaria lukevat varttuneet, jotka eivät enää kuluta juuri mitään. Miksei mediatoimisto osoita mainostajalle, miten tavoittaa oikeiden kohderyhmämedioiden kautta ostajia?

Mediatoimisto on tosiasiassa Suomen koko mediakentän pahin jarru. Suurin osa mediväestä ja mainostajistakin inhoaa mediatoimistoja, mutta pakko on tulla toimeen.

Tiedän useita tapauksia, että mediatoimisto on tappanut tästä maasta turhaan monta hyvää tiedotusvälinettä vuosien saatossa, ei pelkästään nettiaikana vaan erityisesti printin puolella. Esimerkiksi Taloussanomat, joka oli hyvä ja luettu talouslehti, kaatui mediatoimistojen ahneuteen. Mediatoimisto ohjasi b-to-b mainokset aina Kauppalehteen, koska tietokoneen sylkemä silmäparianalyysi näin määräsi. Talsa oli kuitenkin luettu ja tavoitti suurkuluttajia erityisesti Helsingin ostavan väen keskuudessa.

Pienillä aikakauslehdillä tai sanomalehdillä ei ole mitään mahdollisuutta Suomessa, koska mediatoimisto tylysti heittää ne syrjään, vaikka mainostajakin koettaa kertoa mediasuunnittelijalle, että firman asiakkaat ovat kyseisen median tärkeitä lukijoita ja tuovat rahaa taloon. Ei käy kun ei käy. Sama kohtalo on lukuisilla nettisaiteilla. Mediatoimisto ei niitä myy, vaikka kauniisti näin niille pullakahvien merkeissä maalaileekin.

Suurin toimisto on Salomaa-konserniin lukeutuva Dagmar. Sen liikevaihto oli viime vuonna 169 miljoonaa euroa, josta myyntikatetta jäi 10,5 miljoonaa euroa eli vain 6,2 prosenttia. Liikevoittoa jäi 1,9 miljoonaa euroa eli vain 0,8 prosenttia. Miten näillä luvuilla voi elää? Nämä ovat täysin epänormaalin alhaisia muuhun liiketoimintaan verrattuna.

Mediatoimisto elääkin pääasiassa eräänlaisella pankkitoiminnalla ja koronkiskonnalla. Toimisto saa mainostajalta kymmenien miljoonien vuosipotin, jolla se ostaa mainostilaa. Päästäkseen vähimmällä työllä, se ohjaa rahat sinne, mistä se saa parhaat katteet ja varman näkyvyyden. Asiakkaan mainoshyöty on toissijainen.

Ison kassavirran avulla mediatoimisto saa rahalleen korkoa eli korkotulot ovat pääasiallinen tulonlähde mediatoimistolle. Easy money! Toinen on media-asiakkaan tuntilaskutus. Kun tilaa jotain, veloittaa suunnittelija aina useita tuhansia euroja esimerkiksi mediasuunnitelman teosta, missä ei tarvita minkäänlaista erityisosaamista. Riittää kun osaa painaa tietokoneen enter-nappia.

Tervetuloa Google ja muut uuden aikakauden mediatoimistot Suomeen. Ne osaavat kohderyhmäpohjaisen ajattelun, joka ratkaisee. Pienet erityismediat sekä printtipuolella että verkossa ovat mainostajalle paljon parempia tänään kuin suuret massat, joista saadaan kyllä silmäpareja mutta ei ostavia asiakkaita.

Niko Ruokosuo on oikeassa. Suomen verkkomedia on alikehittynyttä ja sellaisena pysyykin niin kauan kuin mainostajat luottavat täysin turhaan välikäteen eli mediatoimistoon.


Paavo Vasala

Yhteiskuntatieteiden maisteri, (tiedotusoppi) Tampereen Yliopisto. Työskennellyt toimittajana sanomalehti Kalevassa kunnes perusti viestintätoimiston 1984. Perustanut 1997 tiedotepalvelu Pressi.comin, jonka STT osti 2004. Perustaja ja osakas sekä hallituksen puheenjohtaja Koodiviidakko Oy:ssä vuodesta 2005. Liiketoimintana digitaaliset markkinoinnin ja viestinnän pilvipalvelut, Viidakko-tuotteet, verkkomedian uutisseuranta Webnewsmonitor.com, Somemonitor.com sekä tiedotepalvelu ePressi.com. Wasala Oy:n kautta toimina viestinnän konsultointi ja yrityskehittäminen, rahoitus. Megalon Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja, verkkokauppa.

Kommentointi

Pasi Holopainen

03.10.2008

Erittäin osuvia sanoja. Mediatoimistohan ovat trokareita ja ottavat välityspalkkiot sieltä mistä se on kannattavinta. Pienet mediat eivät tahdo mahtua heidän suunnitelmiin, vaikka niillä tavoittaisikin eri kohderyhmiä varmasti edullisemmin kuin valtamedioilla. Puolustuksena – mediatoimistoilla on ammattitaitoakin ja he käyttävät eri tutkimusmittareita laajemmin kuin artikkelissa annettiin ymmärtää. Olen kuitenkin huomannut loivaa ylimielisyyttä mediatoimistojen puolella, kun sinne esitellään uusia toimijoita.


Ilkka Henriksen

03.10.2008

Paavo hei!Talsan levikki perustui lähinnä ilmaiskappaleisiin ja oli alle puolet Kauppalehden vastaavasta, maksettu levikki noin 1/5 osa.On tosi asia, että tilattu lehti luetaan varmemmin ja perusteellisemmin kuin ilmaislehti.Hesari nimenomaan niputti omia mainostajiaan puoliväkisin Talsaan eli pidetään nyt faktoista kiinni.KL:n mediamarkkinointi teki sen sijaan ammattitaitoista työtä mainostajien hyväksi.Miten voit uskottavasti väittää Talsan olleen parempi vaihtoehto mainostajille?Kyllähän KL oli selkeästi parempi vaihtoehto mainostajille kuin Talsa vaikka Talsalla oli rahaa millä mällätä ja sitä totisesti syydettiinkin aviolta noin 15 miljoonan vuosivauhdilla pohjattomaan kaivoon, joka kyllä lopulta kuivui.Kauppalehti.fi on muuten tänä päivänä ylivoimaisesti Suomen suurin taloussaitti 433 000 viikkokävijällä (vko 38), tämä tiedoksi vain tulevia artikkeleitasi varten.

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: