Kor­kein oi­keus (KKO) on tuo­min­nut toi­mit­ta­ja Jes­sik­ka Arol­le so­si­aa­li­ses­sa me­dias­sa vies­ti­tel­leen dosentti Johan Bäckmanin vai­noa­mi­ses­ta 60 päi­vän eh­dol­li­seen van­keus­ran­gais­tuk­seen.

Mies oli lähettänyt Arolle lukuisia tapaamisehdotuksia sisältäneitä yksityisviestejä Facebookissa ja julkaissut Aroa pilkkaavia ja vähätteleviä kirjoituksia Twitterissä ja Facebookin julkisilla sivuilla. Toiminta oli jatkunut lähes puolentoista vuoden ajan.

Korkein oikeus katsoi, että miehen kahdenkeskiset viestit sekä myös julkaisut Twitterissä ja Facebookin julkisilla sivuilla olivat sellaista yhteydenottamista, jota rikoslaissa tarkoitetaan vainoamisella. Mies oli liittänyt useimpiin Twitter-julkaisuihinsa Aron käyttäjätunnuksen niin että ne olivat tulleet Aron tietoon.

Korkein oikeus arvioi asiaa miehen sananvapauden ja Aron yksityisyyden suojan näkökulmasta, mutta antoi merkitystä myös Aron omalle sananvapaudelle. Miehen viestit ja kirjoitukset olivat saaneet alkunsa Aron kirjoittamasta artikkelista, joka koski Venäjän informaatiovaikuttamista. Korkein oikeus katsoi, ettei miehen tarkoituksena ollut viesteillään käsitellä kyseistä yleistä kiinnostusta herättänyttä asiaa, vaan pikemminkin rajoittaa keskustelua sekä vaientaa ja vähätellä Aroa. Kirjoitukset keskittyivät pääosin Aron henkilöön. Korkein oikeus totesi, ettei miehen sananvapaus ollut perustanut hänelle oikeutta menettelyynsä.

Korkein oikeus katsoi, että miehen menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan ahdistusta. Tekokokonaisuus oli jatkunut pitkään ja ollut monimuotoinen ja arvaamaton. Se oli tehnyt vaikeaksi Aron työn jatkamisen valitsemansa aiheen parissa.

Miestä oli käräjäoikeudessa syytetty vainoamisen ohella myös törkeästä kunnianloukkauksesta ja sellaiseen yllyttämisestä. Käräjäoikeus oli tuominnut hänet teoista yhden vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Hovioikeudessa syytteet vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta hylättiin, mutta mies tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen.

Korkeimmassa oikeudessa yllytystä koskeva syyte hylättiin, sillä alemmissa oikeuksissa näytetyt miehen toimet evät täyttäneet yllytyksen tunnusmerkkejä. Mies tuomittiin maksamaan Arolle korvauksia vainoamisesta.

Toimittaja Jessikka Aro (oik.) voitti Vuoden juttu -palkinnon vuonna 2016 aiheellaan ”Venäjän trollit Suomessa.”

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.