Mainos pitää erottaa journalismista myös sosiaalisessa mediassa. Julkisen sanan neuvosto (JSN) totesi kokouksessaan 3.11.2021, että Kirkkonummen Sanomien Facebook-seinällään julkaisemat kuntavaalimainokset eivät erottuneet riittävästi lehden journalistisesta aineistosta.

Lehti oli kuntavaalien alla julkaissut painetussa lehdessä julkaistuja vaalimainoksia myös Facebook-seinällään. Julkaisut sisälsivät lehtimainoksen kuvana sekä jakotekstin. JSN antoi asiasta lehdelle langettavan päätöksen, koska jakoteksteissä ei ollut mainintaa siitä, että kyseessä oli mainos. Lehden nimissä julkaistut jakotekstit, kuten ”Äänestä XX” ja ”Nyt tarvitaan muutosta!” saattoi Facebook-ympäristössä ymmärtää lehden kommenteiksi, vaikka ne olivat todellisuudessa mainostajan sanoja.

Langettava päätös perustui Journalistin ohjeiden kohtaan 16, jonka mukaan ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Tiedotusvälineiden omissa nimissään omilla sosiaalisen median tileillään julkaisemat sisällöt ovat lähtökohtaisesti toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Siksi myös sosiaalisen median tileillä mainonta on erotettava riittävän selvästi toimituksellisesta aineistosta.

Itsemurhaa yrittäneen haastattelusta langettava

Kouvolan Sanomat oli haastatellut itsemurhaa yrittänyttä henkilöä vain pari päivää tapahtuneen jälkeen ja julkaissut haastattelulausumia uutisissaan. Lehti kertoi henkilöstä arkaluonteisia terveystietoja ja lainasi häntä muun muassa kertomalla hänen tilastaan ja suhtautumisestaan itsemurhayritykseen.JSN totesi, että tämä loukkasi Journalistin ohjeiden kohtaa 28, jonka mukaan sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.JSN antoi kokouksessa lisäksi langettavan päätöksen Helsingin Sanomille olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä sekä Ylelle tosiasioiden ja mielipiteiden sekoittumisesta radio-ohjelmassa.

Ilta-Sanomat ja STT saivat vapauttavan päätöksen, koska Valko-Venäjältä Liettuaan pyrkivien ihmisten kutsuminen pakolaisiksi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta ei olennainen asiavirhe. JSN totesi, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä.

Iltalehti sai vapauttavan päätöksen, koska JSN katsoi, ettei yksittäisen tuotteen kehuminen jutussa ylittänyt piilomainonnan kynnystä.

Kyseessä oli ensimmäinen edes osin paikan päällä pidetty kokous sitten maaliskuun 2020, jolloin neuvosto siirtyi toimimaan etäyhteyksin koronavirustilanteen vuoksi. Osa neuvoston jäsenistä osallistui kokoukseen paikan päällä ja osa etäyhteydellä

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.