Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että hevosella voisi olla varpaita? Entä tiesitkö, että von Wrightin taiteilijaveljekset olivat myös tiedemiehiä, ja Magnus von Wright kehitti jopa oman arsenikkisalvansa eläinten täyttöön? Koska olet viimeksi kuunnellut tunnin mittaisen radiohaastattelun alusta loppuun?
Vuoden 2018 tiedetoimittajana palkittava vapaa toimittaja Arja-Leena Paavola osaa katsoa asian viereen ja löytää sivulauseista pitkälle vieviä johtolankoja. Veljekset von Wrightin taidenäyttelyssä voi viritä ajatus jutusta Kemia-lehteen tai tieteellistä tutkimusta lukiessa juttuidea Sana-lehteen.
–Freelancer-toimittajana minulla on vapaus valita aiheeni ja vapaus käyttää juttujen tekemiseen niin paljon aikaa kuin haluan. Toisaalta aiheen käsittelyn on sovittava tiedotusvälineen linjaan, ja työmäärä sovitettava tilaajan maksamaan palkkioon, joten freelancerilta edellytetään ahkeruutta ja kurinalaisuutta. On kuitenkin etuoikeutettua antaa jutun viedä ties minne sfääreihin! sanoo Arja-Leena Paavola.
Paavolan palkinnut Suomen tiedetoimittajain liitto toteaa palkitsemisperusteluissaan, että hänen juttujensa aihepiireinä ovat tutkittuun tietoon laajasti liittyvät jutut, erityisesti tiedettä yleistajuisesti esittelevät tekstit sekä tutkijoiden työ. Paavolan monipuolisuus, huolellisuus, aiheisiin heittäytyminen sekä ihmisiin, tutkimukseen ja tekstin laatuun paneutuminen ovat ominaisia periksiantamattomalle ammattilaiselle. Lisäksi on erityistä, että Paavola on tehnyt koko tiedetoimittajan uransa freelancerina.
Kalle Haatasesta tullut lähes instituutio
”Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti ja pinnallisista syvällisesti.” Näin esitellään Yle Radio 1:n sivuilla ohjelma Kalle Haatanen.
– Ohjelman ideahan on todella yksinkertainen. Luen paljon tiedekirjoja eri aloilta, kutsun kirjan kirjoittajan tai muun asiantuntijan tunniksi studioon ja puhumme ilman käsikirjoitusta. Muistiinpanot minulla sentään on. Tehtäväni on ennen kaikkea saada studiovieraani innostumaan ja antaa hänelle tilaa, kuvailee vapaa toimittaja ja tietokirjailija Kalle Haatanen.
– Uusi äänitarkkailija saattaa joskus ihmetellä tätä konseptia, kun edes musiikkia ei soiteta missään kohtaa. Että vieläkö on olemassa tällainen ohjelma! Haatanen naurahtaa.
Suomen tiedetoimittajain liiton Vuoden 2018 tiedeviestintäpalkintoa perustellaan sillä, että ohjelman jälkeen kuulija tuntee itsensä hieman viisaammaksi. Haatasen uteliaisuus tuntuu rajattomalta, mikä näkyy ja kuuluu hänen ohjelmissaan. Tiedetoimittajain liitto kiittää Kalle Haatasta sinnikkyydestä: aikana, jolloin pinnallisuus on valttia ja faktatiedon ja tieteen vähättely valitettavan yleistä, Haatasen työ on hyvin tärkeää ja arvostettavaa.
Tähtitieteessä edes taivas ei ole rajana
–Tiedetoimittajalle vain taivas on rajana – tähtitieteessä ei sekään, vakuuttaa freelancer, tiedetoimittaja Jarmo Korteniemi, joka on yksi Vuoden 2018 tiedeviestintäpalkinnolla palkitun Tiedetuubi-verkkojulkaisun tekijöistä.
Tiedetuubin käynnistivät vuonna 2013 vapaat tiedetoimittajat Jari Mäkinen ja Markus Hotakainen.
– Aloimme tuottaa sivustolle omaehtoisia tiedeuutisia laventaaksemme ja syventääksemme juttuaiheitamme, Jari Mäkinen kertoo.
Vuosien varrella Tiedetuubi on vienyt tekijöiltään enemmän aikaa ja varoja kuin oli ajateltu, mutta kertomisen palo ja innostuneet seuraajat ovat aina virittäneet julkaisun uuteen nousuun. Juttuja on nyt jo noin 3500 ja aiheiden kirjo valtava. Esimerkiksi tammikuussa 2018 Tiedetuubi muun muassa uutisoi, että hevosen sikiöllä on todettu olevan jaloissa enemmän verisuonia ja hermoja kuin yksivarpaisella eläimellä pitäisi olla, mutta nämä mahdolliset varpaiden aihiot eivät kehity valmiiksi.
Tiedetoimittajain liitto perustelee tiedeviestintäpalkintoa pioneeritoiminnasta ja suunnan näyttämisestä. Suurten mediayhtiöiden aikakaudella Tiedetuubi on osoittanut, että pienikin toimija löytää paikkansa tekemällä tiedeuutisia suomeksi, ymmärrettävästi, asiantuntuntevasti ja kattavasti taustoittaen.
Vuoden 2018 tiedetoimittaja-palkinto (5 000 €) ja Vuoden 2018 tiedeviestintäpalkinnot (2 000 €) jaetaan Suomen tiedetoimittajain liiton Valon päivän juhlassa Designmuseossa Helsingissä pe 2.2.2018.