ProCom teetti viestintäjohtajien ja -päälliköiden sekä joidenkin sidosryhmien, kuten viestintäkouluttajien parissa Luottamus ja maine -tutkimuksen huhtikuussa. Samalla kysyttiin viestijöiden näkemyksiä omasta työstä ja siihen liittyvistä ympäristötekijöistä.
– Vaikka viestinnän arvostus ja avoimuus ovat lisääntyneet ja viestintäkulttuuri siltä osin on mennyt parempaan suuntaan, ovat tunnelmat synkistyneet, sanoo toimitusjohtaja Elina Melgin.
– Sosiaalinen media on myönteinen alusta läpinäkyvän ja osallistavan vuorovaikutuksen kannalta, mutta kuten aina, kaikella hyvälläkin on kääntöpuolensa. Verkossa on helppo harhauttaa tai esittää armotonta kritiikkiä paljastamatta itseään.
Samaan aikaan kun viestinnän strateginen arvo ymmärretään yhteiskunnassa yhä paremmin, ovat eettiset haasteet lisääntyneet viestinnän ammattilaisen arjessa. Lähes puolet (44 %) viestintäjohtajista kokee viestintäkulttuurin menneen parissa vuodessa huonompaan suuntaan.
Kaikista vastaajista 77 % sanoo, että heidän edustamansa organisaatio on joutunut tekemisiin disinformaation ja valeuutisten kanssa ja 75 % vastaajista on jollain tavalla joutunut tekemisiin vihapuheen kanssa. Vajaa viidennes tutkimukseen vastanneista kertoo organisaationsa kohtaavan valeuutisia tai vihapuhetta noin kuukausittain.
Johtavat viestijät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan oman organisaationsa mahdolliseen epäeettiseen toimintaan aiempaa enemmän. Viestintäjohtajat kokevat viestintäpäälliköitä useammin, että oman organisaation viestintä on avointa ja läpinäkyvää.
Tutkimuskutsu lähetettiin 1200 johtavalle viestijälle ja vastaajia saatiin 306. Tulosten perusteella johtavien viestijöiden päätehtävä on sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien sitouttaminen ja inspirointi. Tärkein kehittymisalue löytyy puolestaan digitaalisesta viestinnästä.