Mainosbarometri toteutettiin edellisen kerran viime elokuussa, jolloin mainostajat vielä uskoivat markkinointiviestintänsä kasvavan roimasti tänä vuonna. Investointiaikeita kuvaava saldoluku oli silloin 36, nyt 4. Markkinoinnin euroja kohdennetaan verkkomediaan sekä mainostajien omaan mediaan. Kysyntänäkymiin suhtaudutaan luottavaisesti.
Suhdanteita selvittävän Mainosbarometrin vastaajista 16 prosenttia aikoo lisätä markkinointiviestinnän investointejaan alkaneena vuonna ja 12 prosenttia aikoo vähentää niitä. Viime vuoden tasolla pysyy 72 prosenttia. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena syntyvä saldoluku on 4.
– Markkinointiin tuntuisi olevan mahdollista panostaa enemmänkin, koska vain kolme prosenttia vastanneista uskoi kysyntänäkymien heikkenevän. Ruotsissakin arvioidaan yli neljän prosentin kasvua mediainvestointeihin, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.
Verkkomedia kokonaisuutena kerää edelleen muhkean saldoluvun (73), mutta kasvu tasaantuu, etenkin display-mainonnassa (10). Ostettu mainonta sosiaalisessa mediassa pysyttelee vahvasti mainostajien suunnitelmissa (72) samoin kuin hakumainonta (42). Investoinnit muuhun kuin maksettuun mediatilaan jatkavat kasvu-uralla. Esimerkiksi omat verkkopalvelut (83) ovat kärjessä, ja omaan blogiin panostetaan (61). Myös monet sosiaalisen median palvelut voivat odottaa mainostajien kasvavaa kiinnostusta vuonna 2017, mm. Facebook (74), YouTube (63) ja Instagram (63).
Televisiomainontakin jatkaa plussalla – nyt saldoluku oli 8, syksyllä 5. Positiivisia saldolukuja saavat myös ulkomainonta (9), elokuva (13) ja radio (3). Painetun median näkymät hiipuvat yhä. Sanomalehtien saldoluku on -41 ja aikakauslehtien -45.
Mainosbarometrin vastaajat suhtautuvat luottavaisesti oman yrityksensä kysyntänäkymiin alkaneena vuonna. Tässäkin näkyy lievästi varovaisempaa suhtautumista kuin syksyllä. Kaikkien yritysten saldoluku on 59, kun se syksyllä oli 65.