15–24-vuotiaiden mielestä painetut sanomalehdet ovat yleissivistävältä merkitykseltään selvästi tärkeimpiä (70 %), Ylen televisiokanavat sijoittuvat toiseksi (63 %) ja kolmanneksi sanomalehtien digitaaliset palvelut (61 %).
Ikäryhmästä riippumatta yleissivistyksen kannalta vähiten merkitystä koettiin olevan Instagramilla, LinkedInillä, Twitterillä ja WhatsAppilla.
Lähes kaikki suomalaiset (91 %) pitävät yleissivistystä tärkeänä asiana suomalaisten hyvinvoinnille.
Erittäin tärkeänä yleissivistystä suomalaisten hyvinvoinnille pitää 67 prosenttia suomalaisista ja melko tärkeänä 24 prosenttia. Yleissivistystä pidetään tärkeänä kaikissa ikäryhmissä, asuinpaikasta tai ammattiryhmästä riippumatta. Seitsemän prosenttia suhtautuu asiaan neutraalisti tai ei osaa ilmaista kantaansa. Vain kaksi prosenttia suomalaisista ei pidä yleissivistystä tärkeänä asiana suomalaisten hyvinvoinnille.
”Yleissivistyksen merkitys hyvinvoinnille on asia, joka ilmiselvästi yhdistää suomalaisia. Olemme sitten työntekijöitä tai johtajia, kotimme isommassa tai pienemmässä kunnassa, ikää enemmän tai vähemmän, kaikki koemme yleissivistyksen tärkeäksi suomalaisten hyvinvoinnille. Myös sanomalehtien rooli yleissivistyksen vahvistajana ja suomalaisten hyvinvoinnin puolesta toimijana on ymmärretty erittäin hyvin, jopa nuorimmissa ikäluokissa”, iloitsee Sanomalehtien Liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen.