Eniten viesti vääristyy puolisoiden ja sukulaisten välillä. Työssä ei suju kovin paljon paremmin. Joka kolmas kertoo, että esimiehen kanssa ymmärrysongelmaa on säännöllisesti. Tulokset ilmenevät viestintätoimisto Riannon IRO Researchilla teettämästä viestintäkyselystä. Sähköinen kysely toteutettiin huhtikuussa 2016 ja siihen vastasi 1000 suomalaista.

Väärinymmärrys näyttää olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Samalla kun lähes 40 prosenttia suomalaisista tulee väärinymmärretyksi vähintään viikoittain, vain viisi prosenttia kertoo, että saa viestinsä perille haluamallaan tavalla. Suurimmat haasteet liittyvät puolison ja sukulaisten kanssa kommunikoimiseen, mutta muuallakin sattuu ja tapahtuu. Erityisesti keskustelut puhelinmyyjien kanssa koetaan epäselviksi. Lisäksi yksittäisenä ammattiryhmänä lääkärit ja terveydenhuollon henkilöstö viestii vaikealla tavalla.

Työpaikoilla ei päästä paljoakaan helpommalla. Esimiehen kanssa viestintäongelmia on joka kolmannella ja työkavereidenkin kanssa 38 prosentilla.

– Viestintä näyttää olevan melkoisen vaikea laji. Kuulemme usein kriittisiä arvioita esimerkiksi poliitikkojen tavassa kertoa asioista, mutta tilanne ei näytä olevan parempi muuallakaan. Ei tässä nyt kuitenkaan kannata heittää kirvestä kaivoon tai ripotella tuhkaa päälle. Positiivisena puolena kannattaa ainakin yrittää nähdä se, että onneksi osa saa viestinsä perille haluamallaan tavalla. Parempaa viestintää pystyy harjoittelemaan ja oppimaan. Enemmänkin kyse on siitä, että kiinnitetään huomiota ensisijaisesti vastaanottajaan, hänen tilanteeseensa ja viestin kiinnostavuuteen, kannustaa Rianno Communications Oy:n toimitusjohtaja ja viestinnän personal trainer Riitta Auvinen.

Kiire tuhoaa viestin

Kysyttäessä väärinymmärryksen syitä, suurimmaksi tekijäksi nousee kiire. Kun sekä viestin lähettäjällä että vastaanottajalla on kiire, se pahimmillaan tuhoaa sisällön. Hektinen meno aiheuttaa sen, että ei ole aikaa keskittyä kuuntelemiseen tai lukemiseen. Lisäksi yksi ei toivottua vaikutusta aiheuttava syy on huumori.

– Kiireessä harva asia onnistuu, olkoon sitten kyseessä minkä tahansa työn suorittaminen. Valitettavana seurauksena on se, että joudumme usein tekemään asiat moneen kertaan. Sama pätee viestintään. Jos ei mene kerralla perille, niin joutuu kertomaan uudelleen. Tässä kohtaa toistosta ei ole tehoa, vaan enemmänkin se aiheuttaa ärsytystä. Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia kertoo ärsyyntyvänsä ja lähes joka toinen jopa suuttuu, kun vastaanottaja ei ymmärrä, Auvinen kertoo.

– Huumori se vasta vaikea laji onkin. Antaisin ohjeeksi sen, että jos et elätä itseäsi stand up
-koomikkona, niin tätä viestinnän tyylilajia kannattaa välttää. Ei vitsailua tarvitse tietenkään kokonaan lopettaa, mutta kannattaa uhrata hetkinen vastaanottajan persoonaan ja tilanteeseen, ennen kuin lohkaisee omasta mielestään yhden parhaimmista makupaloista, Auvinen jatkaa.

Joka viides: sinun syy

Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin kuka heidän mielestään on ”syyllinen” väärinymmärryksiin. Joka viides kertoo, että syy on muualla kuin itsessään. Vastaajista 15 prosenttia ei osaa sanoa oliko vikaa itse lähettäjässä vai vastaanottajassa.

– Viestintä on mielenkiintoista juuri siitä syystä, että minulle itselleni kerrottava asia on todennäköisesti kristallin kirkas. Kun tähän yhdistetään kiire, voi hyvinkin unohtua tosiasia, että vastaanottajan tietotaso asiasta on erilainen. Pahimmillaan lopputuloksena on se, että jokin olennainen asia jää sanomatta ja soppa alkaa syntyä. Vanhat kliseet tuntuvat pitävän paikkansa viestinnän kohdalla. Yksinkertainen on kaunista, maltti on valttia ja monesti yön yli nukkuminenkin kannattaa, Riitta Auvinen päättää.

Ymmärsitkö väärin -kyselytutkimus toteutettiin huhtikuussa 2016 viestintätoimisto Rianno Communications Oy:n toimeksiannosta. IRO Researchin toteuttamaan sähköiseen kyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Vastaajista 51 prosenttia on naisia ja 49 prosenttia miehiä.