– ProComin antama tuki työelämäprofessuurin varainkeruulle on tärkeä päänavaus. Helsingin yliopisto on vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa, eikä näytä todennäköiseltä, että viestinnän oppiaineeseen saataisiin lähivuosina perustetuksi yliopiston perusrahoituksen turvin uusia yhteisöviestintään kiinnittyviä professorin tai apulaisprofessorin tehtäviä, sanoo Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen professori Hannu Nieminen.

Työelämäprofessuuri koko Suomen hyväksi

Varainkeruun avulla pyritään saamaan lisää kansainvälistä osaamista oppiaineeseen luomalla yhteisöviestinnän työelämäprofessuuri kolmeksi vuodeksi. Siihen tarvitaan noin 360 000 euroa.

– Vaikka professuurin sijaintipaikka on Helsingin yliopistossa, tavoitteena on, että hänen opetus- ja ohjaustehtävänsä sisältävät vierailuluentoja ja opiskelijoiden ohjausta myös muissa Suomen yliopistoissa, Nieminen sanoo.

ProComin lahjoitus ja varainkeruu jäsenkunnan parissa Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineen hyväksi on toimitusjohtaja Elina Melginin mukaan yhdistyksen päämäärän mukaista.

– Valtion leikkaukset opetuksesta ja tutkimuksesta nakertavat sivistysyhteiskuntaa. Yhdistyksen sääntöihin kirjattu pykälä yliopistojen viestinnän opetus- ja tutkimustyön tukemisesta saa konkreettisen merkityksen, Melgin sanoo.

– Olen tyytyväinen, että voimme auttaa työelämäprofessuuria koskevassa hankkeessa, sillä juuri HY:n viestinnän oppiaine on vuosikymmenien ajan edistänyt yhdistyksen toimintaa esimerkiksi laatimalla eettisiä sääntöjä ja periaatteita alalle, Melgin lisää.

Korkealla vertailussa

Helsingin viestinnän oppiaine on pärjännyt hyvin kansainvälisessä vertailussa. Globaali laatutarkkailu QS World University Ranking sijoitti sen vuonna 2015 sijalle 49.

– Pohjoismaissa sen edelle sijoittuvat ainoastaan Oslon sekä Århusin yliopistot. Verrattuna jopa suomalaisiin median ja viestinnän alan oppiaineisiin Helsingin yliopiston viestinnän oppiaine on selvästi aliresursoitu. Sillä on vähemmän henkilötyövuosia kuin Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa tai Aalto-yliopistossa, Nieminen sanoo.

Viestinnän oppiaineen professuureja on Helsingin yliopistossa kolme. Esimerkiksi Oslon yliopiston viestinnän laitoksella on 13, Kööpenhaminan yliopiston vastaavalla laitoksella kymmenen ja Tampereen yliopiston viestinnän yksikössä kymmenen professoria.

– Työelämäprofessuurin avulla vaikeaa tilannetta saataisiin edes hieman korjattua, Nieminen sanoo.

Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineen vahvuutena on perinteisesti ollut organisaatioviestinnän opetus ja tutkimus. Noin puolet viestinnän tohtoriväitöksistä on tullut organisaatioviestinnän alalta. Oppiaineen ensimmäisen professuurin ala oli organisaatioviestintä, ja oppituolin haltija prof. Osmo A. Wiio oli kansainvälisesti tunnettu alan pioneeri Suomessa. Samaten Wiion seuraaja prof. Leif Åberg kehitti organisaatioviestinnän opetusta ja tutkimusta voimakkaasti. Prof. Åbergin jäätyä eläkkeelle hänen hoitamaansa professuurin alaa ei kuitenkaan yliopiston uusien linjausten mukaisesti enää kohdennettu selkeästi organisaatioviestintään, vaan laajemmin viestinnän opetukseen ja tutkimukseen.