Maailman kustantajien liitto (Wan-Ifra) on herättänyt keskustelun, miten torjutaan kulovalkean tavoin leviävä ilmiö nimeltään adblocking eli mainosten esto-ohjelmat selaimissa ja mobiiliapplikaatioissa. Mainosten esto on kuin pahanlaatuinen syöpä, joka tappaa mainoksista elävän digitaalisen median vääjäämättä jossain vaiheessa.
Oxfordin yliopiston Reuters-institute on tutkinut, että maailmassa on jo 200 miljoonaa mainosten eston käyttäjää. Niiden aiheuttama tulonmenetys kustantajille on tänä vuonna jopa 21,8 miljardia dollaria. Kituva online-media on saanut lisää vaikeuskerrointa, jota kehittävät tekniikan talot kuten Apple. Se on avannut uuteen iOS9 Safarin mobiili-käyttöjärjestelmään sisäänrakennetun mainosten eston. Tällä tavoin Apple kampeaa kilpailijaansa Googlea, joka tänä vuonna menettää kuusi miljardia dollaria mainosblokkauksista.
Mainosblokkaus on portivartijan asemaan asettuneille tekniikan taloille business. Kuluttajia höynäytetään luulemaan, että on olemassa mainosvapaita medioita.
Instituutin selvityksen mukaan nuoremmat ihmiset hyväksyvät mainokset onneksi paremmin kuin vanhemmat. USA:ssa oli havaittu, että demokraattisissa osavaltioissa blokataan enemmän kuin republikaanisissa. Euroopassa taas Ranska, Puola ja Kreikka ovat innokkaimpia blokkaajia. Onkohan niin, että ne jotka ovat kallellaan vasemmalle ja suhtautuvat kielteisesti markkinatalouteen, blokkaavat mainokset herkimmin?
Mainosblokkauksesta kirjoitti nasevan kolumnin Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen. Hän arvioi, että mainosten esto on tuhoisaa medialle.
Pentikäisen mielestä eräs keino vastustaa blokkausta on tarjota laadukasta sisältöä, josta kuluttaja maksaa. Samoin tärkeää on, että medialla on tarkoitus. Maaseudun Tulevaisuudella on selkeä tarkoitus. Se puolustaa maaseutua ja maataloutta. Näin konkreettinen tarkoitus pitää lukijat motivoituneina ja maksuhaluisina. Mutta mikä tarkoitus enää on yleisellä uutislehdellä kuten Helsingin Sanomilla tai Aamulehdellä? Kaikki uutiset, joita ne julkaisevat lehdessään, ovat vanhoja jo ilmestyessään, samoin verkkosivuillakin julkaistavat ovat jo ehtineet toisaalla ilmestyä, ainakin Ylen sivuilla.
Hyvän lääkkeen uutismedian kriisin tarjosi Oxfordin yliopiston Reuters-insituutin professori Robert G. Picard. Hän puhui Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen 90-vuotisjuhlassa 2. lokakuuta.
Hänen sanomansa oli, että nykyisin toimittaja myöhästyy väkisinkin uutisen julkistamisesta, koska uutinen on tullut julki jossain muualla verkossa. Toimittajan pitää sen vuoksi tarjota yleisölleen jotain parempaa. Toimittajalta edellytetään kykyä analysoida, syventää ja jäsentää pirstaleisia uutisia johonkin mielekkääseen yhteyteen. Toimittajan tehtävänä on päätellä, mistä jossain tapahtumassa tai asiassa on lopulta kyse. Mediassa työskentelevän toimittajan taidot ovat jatkossa ihan muuta kuin tähän saakka. Väitän, että ammatillisesti tämä on valtavan kova haaste. Ihan jokaisesta kolaritoimittajasta ei ole laadukkaan digitaalisen median vaatimalle tasolle.
Media voi selvitä mainosten estoista ja kriisistään, jos se tuottaa laadukasta sisältöä ja selittää ympäröivää maailmaa, eikä vain kerää klikkejä. Myös sponsoroitu sisältö (native ads) tekee uutta tuloaan. Sen kuluttajat ovat hyväksymässä, jos saavat luettavakseen ja katsottavakseen muutoin laatusisältöä.