Äskettäin on tullut julki useita kiinnostavia raportteja, jotka vahvistavat digitaalisen viestinnän kasvua. Lähes puolet lukee uutisensa pääasiassa verkosta. Verkko tarkoittaa, että sivusto voi olla muukin kuin mediatalon ylläpitämä, esimerkiksi yrityksen uutismainen sivusto tai sähköpostikirje.

Aikakauslehdet ovat heränneet digitaaliseen mainontaan verkkosivuillaan. Siellä ei kilpailla päiväkohtaisilla uutisilla vaan painavalla sisällöllä. Tosin tutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia suomalaisista maksaa verkkosisällöstä, mikä on Euroopan korkein luku. Eikä jatkossa ole luvassa lisää maksajia, joten ilmaistarjonnalla mennään. Poikkeuksia on. Esimekiksi Tiede-lehti on sellainen, josta kannattaa maksaa verkossa, koska sisältö on niin uniikkia ja laadukasta. En usko, että Seiskasta kenenkään on syytä maksaa lanttiakaan.

Mielenkiintoinen on arvio, että yleisöstä 29 prosenttia pitää sanomalehteä sopivana mainoskanavana. Nettiä eli sähköpostia sekä nettisivustoja yhdessä 23 prosenttia pitää hyvänä. Näitä kanavia hallitaan viestijän omilla työkaluilla, jolloin sisällöntuotanto on omissa käsissä. Markkinointi ja PR voivat siten sulautua työkalujen erinomaisuuden ansiosta ensisijaisesti.

Ei siis ole ihme, että kolmannen raportin mukaan digitaalinen viestintä on yritysten viestintäjohtajien mielestä kaikkein tärkein kehityskohde lähivuosina. He haluavat oppia, mitä nopeasyklisessä digiviestinnässä tapahtuu, käyttää uusia kanavia ja tehdä näyttävää tulosta. On jatkossa kovan luokan ammattillinen haaste, miten he osaavat erottaa markkinoinnin ja PR:n vai onko siihen edes tarvetta. Ainakin perinteisessä mediamaailmassa, jossa mainonta oli ostettua, pitää erottaa PR, mutta uudessa digimaailmassa pelikentälle ovat tulleet eri säännöt.