Luotettavimmat mediat -tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2015 Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Edellisen kerran tutkimus tehtiin kesäkuussa 2014.

Kaikista vastaajista 73 prosenttia pitää painettuja sanomalehtiä luotettavina. Seuraavina tulevat Ylen televisiokanavat 70 prosentin ja Ylen radiokanavat 64 prosentin luottamustasolla. Ylen tv-kanavat jakoivat ykköstilan painettujen sanomalehtien kanssa edellisellä tutkimuskerralla, jolloin molempiin luotti 74 prosenttia suomalaisista.

Kolmen kärjen jälkeen luotettavimmat mediat ovat Ylen ja sanomalehtien digitaaliset palvelut.

Medioiden luotettavuusvertailussa suomalaiset eivät juurikaan pidä luotettavuutta sosiaaliseen median ominaisuutena. Vain kaksi prosenttia vastanneista liitti luotettavuuden Facebookiin, yksi prosentti Twitteriin ja nolla prosenttia Instagramiin.

”Erityisen hienoa on havaita nuorten ylivoimainen luottamus painettuja sanomalehtiä kohtaan. Kaksi kolmesta 18–24-vuotiaasta pitää painettuja sanomalehtiä luotettavina. Toiseksi sijoittuneita Ylen radiokanavia piti luotettavina reilu puolet tästä ikäluokasta”, toteaa kuluttaja- ja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen Sanomalehtien Liitosta.

”Kiinnostavaa on myös se, että nuoret pitävät sanomalehtien digitaalisia palveluja selvästi luotettavampina kuin muiden medioiden digitaalisia palveluja.”

Samassa tutkimuksessa pyydettiin suomalaisia arvioimaan eri medioiden tärkeyttä uutislähteinä. Kolme uutislähteinä itselle tärkeintä mediaa olivat samat kuin luotettavimmat eli painetut sanomalehdet, Ylen televisiokanavat ja Ylen radiokanavat. Neljänneksi sijoittuivat sanomalehtien maksuttomat digitaaliset palvelut ja yksityiset televisiokanavat.

”Nuorten tärkeimmät uutislähteet ovat painetut sanomalehdet, sanomalehtien maksuttomat digitaaliset palvelut ja Facebook. Muissa ikäryhmissä Facebookin tärkeys uutislähteenä näyttää olevan varsin vähäinen”, toteaa Sirpa Kirjonen.

Sanomalehti tärkein media eduskuntaehdokkaan valinnassa

Painettu sanomalehti oli äänestäjille selvästi tärkein media juuri käytyjen eduskuntavaalien ehdokasvalinnan tietolähteenä.

Huhtikuun eduskuntavaaleissa äänestäneistä 51 prosenttia nimesi painetut sanomalehdet yhdeksi tärkeimmistä tietokanavistaan oman ehdokkaansa valinnassa. Toisena tulivat Ylen televisiokanavat 31 prosentin osuudella. Muita tärkeimpiä ehdokastietomedioita olivat Ylen digitaaliset palvelut, sanomalehtien digitaaliset palvelut, Ylen radiokanavat ja painetut kaupunkilehdet.

”Vaalien yhteydessä puhuttiin taas paljon some-vaaleista, mutta äänestäjät itse eivät kuitenkaan arvioi sosiaalisen median olleen merkittävä oman ehdokkaan valinnassa”, kommentoi johtaja Sirpa Kirjonen.

Äänestäjien mielipiteet ilmenevät IRO Research Oy:n huhti-toukokuussa 2015 tekemästä tutkimuksesta. Politiikan uutisten seuranta -tutkimus tehtiin Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta heti eduskuntavaalien jälkeen.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset seuraavat politiikan uutisia eniten painetuista sanomalehdistä ja Ylen televisiokanavilta.

Suomalaisista 59 prosenttia lukee säännöllisesti politiikan uutisia painetuista sanomalehdistä ja katsoo niitä Ylen televisiokanavilta. Kolmanneksi suosituimpia ovat sanomalehtien maksuttomat digitaaliset palvelut 39 prosentin ja neljäntenä Ylen radiokanavat 35 prosentin tasolla.

Nuorimmat ikäryhmät erottuvat politiikan uutisten seuraamisessa selvästi muusta väestöstä. 18–34-vuotiaiden keskuudessa ykköseksi nousivat sanomalehtien maksuttomat digitaaliset palvelut, joita seuraa noin joka toinen. Joka kolmas nuori seuraa politiikkaa säännöllisesti painetuista sanomalehdistä ja Facebookista.

”On jonkin verran huolestuttavaa, että lähes joka kolmas 18–24-vuotias ilmoittaa, ettei seuraa politiikan uutisia säännöllisesti mistään tiedotusvälineestä. Nuorten kiinnostuksen herättämisessä yhteiskunnallisiin asioihin on sanomalehdillä ja muilla tiedotusvälineillä tärkeä tehtävä”, Kirjonen toteaa.