”Samaa mallia olisi nyt seurattava Suomessa ja koko EU:ssa. Median digitalisaation etenemisen jarruna on digisisältöjen korkeampi arvonlisävero. Digi-alv olisi laskettava samalle tasolle printtilehtienja -kirjojen veron kanssa”, Holmberg totesi torstaina Sanomalehtien Liiton kevätkokouksessa Tampereella.
Suomessa sanoma- ja aikakauslehtien tilausten arvonlisävero nostettiin viime vaalikauden alussa nollasta kymmeneen prosenttiin. Digilehtien ja
e-kirjojen veroa kuluttajat maksavat 24 prosenttia.
”Lehtien ja kirjojen edellytyksiä hoitaa tärkeää yhteiskunnallista, sivistävää ja demokratiaa tukevaa tehtävää ei saa nyt ainakaan heikentää minkäänlaisilla lisärasitteilla. Sen sijaan on korjattava kilpailutilanne tasapuoliseksi kansainvälisten toimijoiden ja verorahoitteisen Yleisradion kanssa. Muuten kotimaisen median moniarvoisuus on suuressa vaarassa”, Holmberg painotti.
Norjan kulttuuriministeri Thorhild Widvey ja valtiovarainministeri Siv Jensen kertoivat keskiviikkona, että Norja hakee eurooppalaisten kilpailuviranomaisten hyväksyntää kaikkien digitaalisten uutis- ja ajankohtaismedioiden arvonlisäveron laskemiseksi 25 prosentista nollaan. Painetut lehdet on Norjassa vapautettu arvonlisäverosta.
Ministerit perustelivat esitystä norjalaisen median elinmahdollisuuksien turvaamisella kovaa ulkomaista kilpailua vastaan ja eri julkaisumuotojen tasapuolisella kohtelulla.
Suomessa on Holmbergin mukaan täsmälleen sama tarve ja toive uudelle hallitukselle.
”Yksityiseltä media-alalta on kadonnut neljässä vuodessa 2000–3000 työpaikkaa. Moni suuri mediayhtiö on tehnyt alkuvuonna tappiota tai selvästi aiempaa heikompaa tulosta.”
Median digiveron alentaminen vaatii EU:n päätöksen. EU-komissio lupasi selvittää asiaa keskiviikkona julkistetussa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa.