”Koska Yleisradiolaki ei määrittele riittävän tarkasti verorahoitteisen yhtiön tehtäviä, Ylen itselleen laatima strategia asettuu keskiöön. Ylen johto on ryhtynyt hyödyntämään epäselvää tilannetta ja toimii hegemonisen markkinajohtajan tavoin. Johto ei tyydy perustehtävien mahdollisimman hyvään hoitamiseen vaan tähtää kaikessa ykkössijaan”, Niemi kirjoittaa.
”Ylen strategia on liian mahtipontinen ja iso Suomen kokoiseen maahan eikä se ota huomioon vaikutuksia muuhun mediakenttään. Jos Ylen strategialle ei aseteta pian selkeitä rajoja, taloudellisissa vaikeuksissa ja digitaalisen murroksen keskellä painivan yksityisen median kantokyky alkaa pettää lähivuosina.”
”Emme ole vielä nähneet kuin alkusoiton. Yle vasta käynnistelee digitaalista kasvustrategiaansa.”
”Yhtiöllä on käytössään jättimäiset resurssit noin puolen miljardin euron vuotuisen budjetin turvaamana. Esimerkiksi viime viikolla Yle lanseerasi nuorten Kioski-nimisen tv- ja digipalvelun. Sen ydinjoukko koostuu 15 ihmisestä. Ylen mittakaavassa joukko on pieni, mutta suunnilleen samalla väkimäärällä toimitetaan päivässä MTV:n tv-uutislähetykset.”
Niemen mukaan Kioskin esimerkki kertoo valaisevasti, kuinka Yle kykenee siirtämään yksittäisiin strategisiin kasvuhankkeisiinsa nopeasti ison joukon tekijöitä.
”Välillä Ylen johto on väläytellyt ajatusta sisältöjensä jakamisesta ilmaiseksi muulle medialle. Ensi alkuun ajatus voi kuulostaa kädenojennukselta talousvaikeuksissa painiville toimituksille. Lopputulos olisi kuitenkin vaarallinen. Se loisi läpi mediakentän kulkevan riippuvuussuhteen Ylestä. Sisällöt yksipuolistuisivat. Julkisen palvelun ja ei-valtiollisen median tarpeellinen raja hämärtyisi kokonaan.”
Tällä vaalikaudella hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka ovat heikentäneet yksityisen median asemaa. Harvan poliitikon silmät ovat vielä avautuneet todellisuudelle, koska esimerkiksi isoja lehtikuolemia ei ole tapahtunut, Niemi toteaa.