Suomalaisista 65 prosenttia suhtautuu myönteisesti mainontaan. Suhtautuminen on myönteistä kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Myös 15–24-vuotiaiden joukossa suhtautuminen oli muuttunut aikaisempaa myönteisemmäksi. Naiset suhtautuvat mainontaan hieman miehiä positiivisemmin. Kielteisesti mainontaan suhtautuu 22 prosenttia suomalaisista.
Edellisen kerran asiaa tutkittiin vuonna 2011, jolloin 67 prosenttia suomalaisista suhtautui mainontaan myönteisesti.
Mainonnan merkitys työpaikkojen luomiseen ja talouskasvuun oli kasvanut selkeästi vuodesta 2011 vuoteen 2014. Tuoreen tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että mainonta luo työpaikkoja sekä lisäämällä tuotteiden ja palveluiden kysyntää että mainonnan tuotannossa ja mediassa. Vuonna 2011 näin uskoi 58 prosenttia suomalaisista. Etenkin 25–49-vuotiaiden mielestä mainonnalla on työpaikkoja luova vaikutus.
Vuoteen 2011 verrattuna suomalaiset olivat myös entistä vahvemmin sitä mieltä, että mainonta helpottaa valintojen tekemistä ja luo talouskasvua.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna suomalaisten suhtautuminen mainontaan näyttää heijastavan yleistä suhdannetta: taantuman aikana on huomattavissa pientä nousua mainontaan kielteisesti suhtautuvien määrässä. Mainontaan positiivisesti suhtautuvien määrä on kuitenkin aina pysynyt huomattavasti suurempana kuin kielteisesti suhtautuvien.
”Tutkimus näyttää, että mainonnan merkitys on ymmärretty. Samalla kuitenkin ihmisten yleinen kriittisyyden taso tuntuu nousseen”, sanoo Mainonnan Neuvottelukunnan puheenjohtaja Birgitta Takala.
”Mainonnalla on iso merkitys suomalaisille yrityksille, niiden markkinoinnille sekä median toiminnalle. Olisi tärkeää, että mainonnalle ei enää asetettaisi uusia rajoituksia ”, Takala painottaa.
Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista IRO Research Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Kysely toteutettiin marras–joulukuussa 2014.