Mainostajien Liiton Mainosbarometri ennakoi hiipuvia panostuksia alkaneelle vuodelle. Jäsenyritysten marras–joulukuussa antamat arviot markkinointiviestinnän muutoksista päätyvät saldolukuun -9. Vastaava luku elokuussa oli +11. Toimenpiteiden kirjo laajenee muuhun kuin maksettuun mediatilaan, esim. omat verkkopalvelut, blogit ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat kasvussa. Myös mainos-, media- ja digitoimistojen käyttöä aiotaan lisätä vuonna 2015. Noin puolet vastaajista käyttää ohjelmallista ostamista digimainonnassa.
Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä 21 prosenttia aikoo lisätä markkinointiviestinnän investointejaan kuluvana vuonna ja 29 prosenttia vähentää niitä. Viime vuoden tasolla pysyy 50 prosenttia. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena syntyvä saldoluku on -9.
Suhdanteita kuvaavassa Mainosbarometrissa kysyttiin nyt toista kertaa aikeita myös muun kuin perinteisen, maksetun mediatilan hyödyntämisessä. Mainostajat tavoittelevat enenevässä määrin kohderyhmiään muun muassa oman ja sosiaalisen median kautta. Omat verkkopalvelut (saldo 81), oma blogi (62) sekä YouTube (76) ja Instagram (66) ovat voimakkaassa kasvussa. Vain oman asiakaslehden (-8) käyttöä vähennetään jonkin verran.
– Oman median käytön vahvistuminen haastaa mainostajat panostamaan entistä enemmän erilaisiin sisältöihin, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.
Painetun median alamäki näyttää jatkuvan edelleen. Sanoma- ja kaupunkilehdissä mainostamista (saldo -46) karsitaan. Samoin aikakauslehtien negatiivinen saldoluku (-44) on edelleen laskenut syksystä. Televisiomainonnan (-9) kehityksessä ei ole dramaattisia muutoksia. Panostuksia suunnataan verkkomediaan (saldo 72), mobiilimarkkinointiin (66) ja sähköpostimarkkinointiin (46).
– Eri medioiden kasvun muutossuunnat näyttävät pysyvän ennallaan eivätkä mediamainonnan kokonaisinvestoinnitkaan näytä nousevan tänä vuonna, toteaa Hanski-Pitkäkoski.
Ohjelmallinen ostaminen digimainonnassa puhutti alaa maailmalla vuonna 2014 – ja enenevässä määrin myös Suomessa. Mainosbarometri kartoitti aihetta tuoreeltaan. Sen mukaan lähes kolme neljästä vastaajasta ymmärtää, mitä ohjelmallisella ostamisella tarkoitetaan. Sitä käyttää noin joka toinen yritys, mutta toistaiseksi vain noin 26 prosentissa digimainonnan ostoista. Suurimpina haasteina uudehkossa ostotavassa nähdään muun muassa läpinäkyvyys, oma ja toimiston osaaminen sekä mediaympäristön laatuun liittyvät asiat.
– Ohjelmallisen ostamisen hyödyt saadaan tehokäyttöön ainoastaan silloin, kun toiminta ymmärretään tarpeeksi hyvin ja se on läpinäkyvää, sanoo Ritva Hanski-Pitkäkoski.
Mainostajien Liiton marras–joulukuussa 2014 tekemään kyselyyn vastasi 93 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit ovat noin 235 miljoonaa euroa. Vastaajista teollisuutta edusti 29 prosenttia, kauppaa 31 prosenttia, palvelualoja 21 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 19 prosenttia. Tulokset on painotettu vastaajayritysten mainosbudjeteilla. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Jos esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista on vastannut lisäävänsä mainontaa, 50 prosenttia pitävänsä ennallaan ja 10 prosenttia vähentävänsä, saldoluku on 30.