1. Digitaalinen verkkoviestintä paisuu entisestään. Verkon osuus nousee niin mainonnassa, viestinnässä, journalismissa kuin kuluttajakaupassakin. Perinteisten kanavien alasajo voimistuu. Tiedotusvälineistä katoaa länsimaissa runsaimmin alueellisia sanomalehtiä suhteellisesti eniten, koska ne eivät kykene sopeutumaan uuteen aikakauteen.

2.Uutismedian ilmaisuus lisääntyy, vain erikoisaineisto maksuun. Niin paljon on puhuttu, että hyvästä journalismista kannattaa maksaa sekä televisiossa että verkossa. Kyllä, mutta käytännössä ei makseta. Aina on joku, joka julkaisee ilmaiseksi uutiset, mikä asettaa lähtökohdan maksullisuudelle. Ruotsissa yleismediat ovat ilmaisia, ja pysyvät. Ellei muut tarjoa ilmaiseksi, niin ainakin valtio, kuten YLE ja SVT. Sen sijaan eräät erikoisalan julkaisut voivat velottaa sisällöstään. Esimerkiksi eräät maksu-TV-kanavat tai huippuluokan talousjulkaisut verkossa.

3.Mobiilisuus kasvaa. Yli puolet puhelimista länsimaissa on jo älypuhelimia. Väline eli tässä tapauksessa älypuhelin sanelee ehtoja mainonnalle ja sisällölle. Älypuhelinten taso ja kapasiteetti nousevat. Enää ei voida laitetta kutsua varsinaisesti puhelimeksi vaan älymediaksi, koska pelkän puhumisen vaihe unohtui jonnekin Nokian palikkapuhelimien aikakaudelle.

4.Reaaliaikainen markkinointi lisääntyy, ja nimenomaan verkossa. Tapahtumiin, tilaisuuksiin ja hetkeen perustuva markkinointi on kasvussa, koska verkko antaa mahdollisuuden nopeaan reagointiin ja jakeluun varsinkin sosiaalisessa mediassa. Nopeat ja ketterät syövät hitaat.

5. Yritysviestinnässä lehdistötiedote kehittyy. Se muuntuu yhä monimuotoisemmaksi, visuaalisemmaksi ja soveltuvammaksi verkon kautta tapahtuvaan levitykseen sekä valtavaan sosiaalisen median tarjoamaan julkisuuteen. Niin tärkeää kuin perinteiden mediatiedotus onkin, yhä enemmän nousevat esiin muun verkon viestinnän mahdollisuudet.

6. Mainonnassa korostuu visuaalisuus. Videot, kuvat, grafiikat, animaatiot yleistyvät yhä enemmän. Mainonnassa tapahtuu jatkuvaa evoluutiota. Verkon videomainoksista kehittyy enemmän opettavaisia kuin markkinoivia. TV:ssä ja radiossa mainoksien viihdearvo nousee. Brändiä rakennetaan enemmän muilla kuin perinteisen mainonnan keinoilla. Printissä haasteet ovat sen vuoksi valtavia.

7.Joukot osallistuvat viestintään. Kukaan ei ole suojassa avoimessa verkossa. Suuret massat ovat oppineet kirjoittamaan someen ja keskustelupalstoille. Journalismia ohjaavat nyt paljolti yleisön mielipidevirtaukset. Varjopuolena on, että trollit ja muut vastainformaation tuottajat pääsevät kuuluviin ikään kuin varkain.

8.Turvallisuuden tarve nousee, ja etenkin tietoturvan merkitys kasvaa. On suojauduttava sekä sisällöllisesti että teknisesti ilkivallan tekijöiltä ja suoranaiselta rikollisuudelta. OP:n verkkohyökkäys on tästä varottava esimerkki.

9. Mokailijat menettävät kasvonsa. Verkosta on tullut katala ansa niille, joilla harkintakyky pettää. Tviittaukseen ja Facebook-kirjoitteluun ei pidä hairahtua kun adrenaliinit ovat liian korkealla tai huumorintaju ylittää sopivuuden rajat. Myös median uutismokat joutuvat ankaraan kritiikkiin, koska sielläkin tulee ylilyöntejä kovassa kilpailutilanteessa.

10. Scommerce tulee. Uutena nousevana ilmiönä koemme, että verkkokaupan rinnalla nousee ns. somekauppa eli Scommerce. Somen palveluissa kuten Facebookissa ja Twitterissä sekä monissa muissa näemme yhä enemmän kaupallista tarjontaa. Tuleeko tästä vastareaktio ja jos tulee, millainen, niin sen havaitsemme tulevina vuosina.