Toimittajat, jotka työskentelevät läntisten mediatalojen julkaisuissa, ovat tyrmistyneitä Venäjän parlamentin päätöksestä, jonka mukaan ulkomaalaiset saavat omistaa korkeintaan 20 prosenttia mediayhtiöstä.
HS:n mukaan pikavauhdilla suoritetussa käsittelyssä sitä puolsi 430 kansanedustajaa ja kaksi vastusti.
Sanoman medioissa työntekijät ovat keski-iältään 34-vuotiaita. Tuhansia on töissä lisäksi muissa läntisissä medioissa kuten Hearst Shkulev Media, Burda, Conde Nast, Axel Springer, CTC Media. Printtimedista noin 60 prosenttia on voimakkaasti ulkomaisessa omistuksessa.
Eräät toimittajista lähtevät ulkomaille, ja mutta osa jää Venäjälle. Vastaavaa työtä ei enää löydy. Kun median kilpailu vähenee, sisällön laatu kärsii.
Sanoma päätti mennä Venäjälle tosissaan vuonna 2005, jolloin se osti hollantilaiselta kustantajalta Independent Median 186 miljoonalla eurolla St.Petersburg Timesin mukaan.
Medialaki koskettaa uutistoimisto RBC:n mukaan noin 60 miljoonaa venäläistä median kuluttajaa.
Viktor Shkulev, joka toimii Hearst kustantamon johtajana, sanoo The Moscow Timesissa, että medialain tarkoituksena on jakaa mediamarkkinat Putinin lähipiirille. Venäjän median markkinat ovat miljardeja euroja vuodessa.
The Moscow Timesin pääkirjoituksen mukaan ulkomaiset mediat eivät tulleet Venäjälle uhkaamaan kansallista turvallisuutta tai vaikuttamaan vallankaappaukseen, tai jakamaan Venäjän kansoja toisistaan. Ne tulivat ansaitsemaan rahaa ja sen kautta edistämään Venäjän vaurastumista.
”Medialaki on askel taakse päin. Venäjä on toistanut pitkään, että haluamme vastaanottaa huipputeknologiaa, tietotaitoa ja rahaa kehittääkseemme talouttamme, ja nyt sanomme: painukaa ulos”, toteaa Alexander Vikunov, joka omistaa riippumattoman TV-kanava Dozh’n, nettiportaali Slon.ru:n ja aikakauslehti Bolshoi Gorodin.
”Me sanomme tämän ihmisille, jotka uskoivat meihin, ja jotka investoivat ja rakensivat yrityksiä täällä”, hän toteaa.
Läntinen pääoma on merkinnyt paljon Venäjän median kehittymiselle kuluneen parinkymmenen vuoden aikana. Länsipakotteet ovat lehden mukaan kiihdyttäneet pääomapakoa Venäjältä. Rahaa arvellaan siirtyvän pois jopa 120 miljardia dollaria tänä vuonna, mikä on kuusi prosenttia BKT:sta.