”Viestintätoimisto Pilgrim Oy/ Vastuulliset” viestijät selvitti toimittajien näkemyksiä suomalaisten ehdokkaiden ja puolueiden vaaliviestinnän vastuullisuudesta Europarlamenttivaalien alla keväällä 2014. Toimittajilta kysyttiin, mitä ja millaista vastuullinen vaaliviestintä on ja osaavatko ehdokkaat ja puolueet viestiä teeseistään vastuullisesti. Vastuullisuutta käsitteenä ei määritelty valmiiksi, vaan vastaajat saivat ottaa siihen kantaa itse, Pilgrim kertoo tiedotteessaan.

Puolet kaikista kyselyyn vastanneista toimittajista piti puolueiden ja ehdokkaiden vaaleja edeltävää viestintää melko kiinnostavana. Selkeä enemmistö heistä (81%) arvioi vastuullisuuden puolueiden ja ehdokkaiden vaaliviestinnässä erittäin tärkeäksi tekijäksi.

Kysyttäessä, miksi vastuullisuus on tärkeää vaaliviestinnässä, suurin osa vastanneista (41%) koki, että ei-vastuullinen viestintätapa on äänestäjien harhauttamista. 29% vastaajista piti vastuullista vaaliviestintää tärkeänä, koska se on totuudenmukaista. Vastaajista 15% oli sitä mieltä, että vastuullinen vaaliviestintä on tärkeää, koska se lisää luottamusta ehdokkaaseen.

Kysymykseen kuinka vastuullisesti puolueet ja ehdokkaat vaalien alla viestivät teemoistaan, yli puolet vastaajista (57%) antoi arvosanan tyydyttävä. Melko vastuullisena puolueiden ja ehdokkaiden vaaliviestintää piti 26% kaikista vastaajista.

Kaikkiaan 65 toimittajaa luonnehti vastuullisuutta vaaliviestinnässä omin sanoin. Vaaliviestinnän vastuullisuutta luonnehdittiin mm. seuraavin kuvailuin:

“Puhutaan totta ja tavalla, jonka tavallinen kansalainen ymmärtää. Totuudellisuuden vaatimus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivät omat arvot saa näkyä. Päinvastoin, rohkea kannan ottaminen on nimenomaan rehellistä. Epärehellistä on väittää olevansa vähän kaiken ja kaikkien puolella sen mukaan, mistä arvellaan kuulijan tykkäävän.” (Vastaaja edustaa valtakunnallista sanomalehteä).

“Viestintä perustuu realiteetteihin, mielipiteet tukeutuvat tietoon, viestijä tuntee vaikuttamisensa rajat ja ottaa aidosti huomioon viestien vastaanottajan.” (Vastaaja edustaa erikoisaikakauslehteä.)

“Puhutaan rehellisesti ja avoimesti aiheesta kuin aiheesta. Se, minkä lupaa, on myös pyrittävä pitämään ja jos se ei onnistu, epäonnistuminen on myönnettävä rehellisesti ja avoimesti ja kerrottava sille rehelliset syyt. Annetaan kaikkien osapuolten sanoa sanottavansa loppuun; vastuullinen vaaliviestintä on myös sitä, että toimittajalle vastenmielisille asioille ja puolueille annetaan yhtälainen puheoikeus muihin asioihin ja puolueisiin nähden. Valtakunnan media säätelee tiedottamista todella paljon omien suosikkiensa mukaan, eikä anna tasapuolista puheoikeutta kaikille – edes suurpuolueiden kesken.” (Vastaaja edustaa alueellista sanomalehteä.)

Kyky kertoa keskeneräisestä tärkeää vastuullisessa vaaliviestinnässä

Monivalintakysymykseen “Millaista on vastuullinen vaaliviestintä?” saatiin yhteensä 501 vastausta eri vaihtoehtoihin. Suurin osa katsoi, että vastuullinen vaaliviestintä on avointa (83 vastausta). Seuraavaksi eniten vastauksia sai vaihtoehto “selkeää” (72 vastausta). Vaihtoehdot “todennettava” ja “johdonmukainen” jakoivat kolmannen sijan (55 vastausta).

Vastaajista 59% piti ehdokkaiden ja puolueiden vaalien alla tapahtuvaa viestintää riittävänä. Vain 6% piti vaaliviestinnän määrää liiallisena.

Kysyttäessä, mitä puolueiden ja ehdokkaiden tulisi lisätä viestintäänsä, jotta se olisi entistä vastuullisempaa, suurin osa (33%) toivoi lisää läpinäkyvyyttä. Kiinnostavasti kakkoseksi nostettiin kyky kertoa keskeneräisestä (19%).

Blogit huono vaaliviestinnän kanava

Kysyttäessä, miten vaaliehdokkaiden tulisi kommunikoida omaa vaaliohjelmaansa, kohtaamiset kentällä koettiin selvästi muita paremmaksi vaihtoehdoksi (29%). Vähiten toimittajat suosivat ehdokkaiden vaaliviestintää, jota toteutetaan blogeissa (3%).

Kysyttäessä esimerkkiä vastuullisesti viestineestä vaaliehdokkaasta mainintoja tuli kaikkiaan 20 poliitikosta vuosien varrelta. Ne löytyvät alta mainintojen esiintymisjärjestyksessä. Eniten mainintoja (6) sai Sirpa Pietikäinen (kok).

Olli Rehn
Sirpa Pietikäinen
Tarja Crohnberg
Satu Hassi
Aino-Kaisa Pekonen
Sauli Niinistö
Sari Essayah
Ilmari Holmlund
Eija-Riitta Korhola
Alexander Stubb
Riitta Myller
Mikael Pentikäinen
Jari Vilén
Li Andersson
Petri Sarvamaa
Pekka Haavisto
Jyrki Katainen
Liisa Jaakonsaari
Lenita Toivakka
Pauliina Viitamies

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 96 toimittajaa eri medioista. Eniten vastauksia (21) tuli erikoisaikakauslehdistä, paikallisista sanomalehdistä (16) ja alueellisista sanomalehdistä (15). Valtakunnallisista sanomalehdistä tuli 11, uutistoimistoista 3 ja tv:n sekä radion uutis- ja ajankohtaistoimituksista yhteensä 6 vastausta.