Käännettyjen näytelmien joukossa on myös kaksi ensi suomennosta, Pericles ja Kaksi jalosukuista.

”Hankkeen tavoitteena on ollut tuoda Shakespearen koko näytelmätuotanto saataville nykysuomeksi ja siten rikastuttaa maamme kirjallisuutta ja teatterielämää pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo WSOY:n kustannustoimittaja Alice Martin.

Sarjan suomentajat ovat Matti Rossi, Lauri Sipari, Leena Tamminen, Kirsti Simonsuuri, Pentti Saaritsa, Tiina Ohinmaa, Kersti Juva, Anna-Maija Viitanen, Marja-Leena Mikkola, Jyrki Vainonen, Juhani Lindholm ja Alice Martin. Näytelmien esipuheenkirjoittajia ovat mm. Ralf Långbacka, Ritva Siikala, Erik Söderblom ja Laura Ruohonen. Sarjan ulkoasusta vastaa graafikko Martti Ruokonen.

WSOY on tehnyt mittavan kansallisen kulttuuriteon kääntäessään ja painaessaan kirjasarjan. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 450 vuotta Shakespearen syntymästä.

Hieno lukukokemus

Luin joululahjaksi saamani Hamletin, joka yllätti raikkaudessaan.  Shakespearen retoriikka on kaunista ja nokkelaa, minkä suomentaja Matti Rossi on onnistunut tavoittamaan hyvin nykysuomen kielellä. Aiempia Paavo Cajanderin suomennoksia on ollut hieman vaikeata lukea niiden vanhahtavan kielen takia.

Oivalluksiltaan Shakespeare on edelleen ajankohtainen, kun hän käsittelee taitavasti vallan, rakkauden ja petoksen vyyhtiä. Itse asiassa Matti Rossi on osannut jopa löytää humoristisia sanakäänteitä näihin ihmiskunnan ikuisiin perusdraamoihin.

Rossi on riimitellyt veikeästi Shakespearen runoilua, vaikka käännökset vievät hohdon englannin kielen upeasta retoriikasta, mikä tuli esiin mm. Yle Teeman joulukuussa lähettämässä Shakespearen neljässä suursarjassa Ontto kruunu.

Hamlet-kirjassa  haudankaivaja runoilee  näin (s. 209)  vapaata nuoruuttaan muistellen kaivaessaan hautaa Hamletin rakastetulle Ofelialle. Ofelia teki itsemurhan, kun ei saanut Hamletia. Ofelialle ei valmistettu kunniallisia hautajaisia oman käden kautta tapahtuneen poismenon vuoksi. Matti Rossi on mielestäni onnistunut.

Kun nuorra miesnä lemmin,

ei mikään ollut hauskempaa,

kun itselleni vain

mä kaiken ajan sain,

sen hauskempaa ei ollutkaan.

Jäin ajan kynsiin kiinni,

mä kuoppaa kaivan nyt,

kuin neitosia koskaan

en oisi lempinyt.

Hakku on ja lapio

ja ruumisliina tuotu,

niin arvokkaalle vieraalle

on savikuoppa suotu.