Internetin takia kaupallisen median asema on murentunut koko maailmassa. Niissä maissa, joissa valtion tuella harjoitetaan yleisradiotoimintaa, tiedonvälitys on siirtymässä valtion hoidettavaksi. Kaupallinen media ei kykene kilpailemaan ilmaistarjontaa vastaan. Näin on käynyt Suomen lisäksi mm. jo Ruotsissa. Siellä lehtiyhtiöt ovat käynnistäneet ankaran kampanjan Ruotsin yleisradiota (SVT) vastaan, koska se lanseerasi ilmaisen applikaation nettisivuistaan mobiiliin. Lehtitalot syyttävät SVT:tä julkisin varoin suoritettavasta kilpailun vääristämisestä. Myös Ruotsissa media on monopolisoitumassa Suomen tavoin valtion toiminnaksi, mikä uhkaa anglosaksista demokraattista yhteiskuntaa.  Joukkotiedotus alkaa muistuttaa toimintatavoiltaan pian Göbbelsin natsi-Saksan propagandayhteiskuntaa.

Ruotsissa 30 lehtitaloa kritisoi SVT:tä, että sen toiminta vie pohjan pois kaupallisten medioiden sisällön tuotannolta, koska niillä ei ole enää juurikaan mahdollisuuksia periä maksuja toimittajien tekemästä työstä.

SVT tuhoaa tutkivan journalismin, jota vapaa lehdistö harjoittaa. Folkbladet kirjoittaa, että tämä johtaa valtiomahdin ylivaltaan ja korruption lisääntymiseen.

Suomessa YLE toimii vieläkin aktiivisemmin netissä kuin Ruotsin SVT. Ylen nettisivustoon on satsattu miljoonia euroja, samoin mobiiliapplikaatioihin. Yleisradio on muodostunut poliitikkojen ja viranomaisten hallitsemaksi kanavaksi, jota on helppoa käyttää indoktrinaatioon eli piilopropagandaan.

Esimerkkinä valtion tiedotuslaitoksen ”journalismista” on maanantain 16.12.2013 lähettämä TV1:n MOT-ohjelma. Siinä verohallinto sai puoli tuntia paasata, kuinka Suomessa jätettiin viime vuoden lopussa maksattamatta yli neljä miljardia euroa veroja. Ohjelmassa kuitenkin ilmeni, että määrä on seitsemän prosenttia verojen kokonaismäärästä, mikä on saman suuruinen summa kaikissa kehittyneissä maissa. Siis ei mitään uutta. Yleisradion ohjelmat rakennetaan yhteiskunnan eli verottajan näkökulmasta. Tämä ei ole oikeaa tutkivaa journalismia, joissa paljastetaan yhteiskunnan todellisia epäkohtia.

Lehtiyhtiöiden johtajien kommentit lehtiasiain neuvottelukunnan mietinnöstä ovat järkeviä. He eivät näe hyväksi ehdotettua valtion lehdistötukea printtilehdille. Kalevan toimitusjohtaja Jukka Haapalainen sanoo Kalevassa 18.12.2013, että ”pitkässä juoksussa tuki ei ratkaise mitään. Yksittäistä tukea tärkeämpi asia on se, että Suomessa käydään laajaa viestintäpoliittista keskustelua siitä, mitkä ovat vapaan median sekä valtionyhtiöiden eli Itellan ja Ylen roolit suomalaisessa mediakentässä. Vasta tämän keskustelun jälkeen tarvittavat päätökset voidaan tehdä.”

AlmaMedian toimitusjohtaja Kai Telanne ja Sanoma Newsin toimitusjohtaja Pekka Soini ovat samoilla linjoilla, että tuki ei ole paras ratkaisu.

Todelliseksi vapaan median pelastuskeinoksi siis jää se, että eduskunta muuttaa yleisradiolakia poistaen Yleisradion saamat verorahat budjetista. Yleisradion tulojen keruu pitäisi muuttaa maksukorttiperusteiseksi, jolloin kuluttaja joutuu oikeasti valitsemaan, haluaako hän seurata valtiollista tiedotuskanavaa vai yksityistä. Kilpailun pitäisi toimia aidosti myös suomalaisessa joukkotiedotuksessa.

On väärin, että verorahoilla Yle tekee ilmaista nettiä, jonka sisältö on puhdasta valtiokoneistoa tukevaa poliittista sanahelinää. Yksityisten mediatalojen toimittajien pitää nyt antaa työnsä tulokset korvauksetta nettiin, koska työnantaja ei saa tuloja verkosta.  Tämä on yksiselitteisesti väärää viestintäpolitiikkaa Suomen eduskunnalta.