Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen haluaa selvityttää, minkälaisin ehdoin lehdistöä voitaisiin tukea median murrosvaiheessa ja mitkä olisivat ehdotetun tuen vaikutukset mediamarkkinoihin. Määräaikaista tukea ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön lehtiasiain neuvottelukunta.

Selvitysmieheksi asetetaan oikeustieteen lisensiaatti Tuomas Harpf. Harpfilla on monipuolinen kokemus media-alalta lukuisissa johtotehtävissä erityisesti lehtialalla, muun muassa päätoimittajana, toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä.

Selvitysmiehen tulee arvioida lehdistön tukemisen vaikutukset laajasti mediamarkkinoiden kilpailutilanteeseen sekä laatia esitys valtion määräaikaisen lehdistötuen toteuttamismallista ja sen rahoitustasosta. Selvitysmies voi tehdä myös muita tarpeelliseksi katsomiaan ehdotuksia moniarvoisen tiedonvälityksen turvaamiseksi. Työssä tulee ottaa huomioon Euroopan unionin valtiontukisäädökset ja sananvapauslainsäädäntö.

Selvityksen määräaika on 4. maaliskuuta 2014.

Ministeri Viitanen pitää lehtiasiain neuvottelukunnan raportin viestiä selkeänä: – Lehdistön ahdinko on tosiasia, ja vaikka taloustilanne on tunnetusti tiukka, nyt on pohdittava kaikkia ratkaisumalleja.

Viitanen ottaa esille myös sanomalehdistön merkityksen sananvapauden toteuttajana sekä tiedon ja sivistyksen välittäjänä. Viitanen muistuttaa sanomalehtien lukemisen vaikutuksesta koulumenestykseen.

– PISA-tutkimuksessa oppilaiden osaamista arvioidaan kolmella eri osa-alueella: lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteiden osaamisessa. Aktiivisesti sanomalehtiä lukevat nuoret menestyivät vuoden 2009 tutkimuksessa kaikilla kolmella osa-alueella merkittävästi paremmin kuin ne, jotka lukevat sanomalehtiä harvemmin tai eivät lainkaan, Viitanen huomauttaa.

Viitanen on tyytyväinen yhteistyöhön lehtialan toimijoiden ja viranomaisten välillä lehtiasiain neuvottelukunnassa.

– Yhteistyön tuloksena meillä on nyt käsillä kattava selvitys lehdistön nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista unohtamatta konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Panen merkille, että tärkeimpinä toimenpiteinä nähdään ensisijaisesti alan omat toimet median murroksesta selviämiseksi.

VKL: Oikea suunta

Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman lehtiasiain neuvottelukunnan ehdotukset ovat oikea suunta yhteiskunnallisesti merkittävän lehdistön ja koko media-alan tulevaisuuden turvaamiseksi, Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja ja neuvottelukunnan jäsen Valtteri Niiranen sanoo.

Keskeisempänä ja ajankohtaisempana ehdotuksena Niiranen pitää kysymystä painettujen lehtien ja digitaalisten sisältöjen myynnin arvonlisäverokannasta.

”Kansainvälisesti korkea lehdistön verokanta tulee pitää Suomessa niin alhaisessa tasossa kuin se on mahdollista. Muuttuneessa median toimintaympäristössä myös digitaalisten lehtisisältöjen myynnin verokannan tulee olla samalla tasolla kuin painettujen lehtien.”

Niiranen pitää hyvänä, että laajapohjaisessa työryhmässä on päästy yhteisymmärrykseen kahdeksastatoista ehdotuksesta, jotka yksittäisinä ovat tärkeitä lehdistön tulevaisuuden kannalta, ja yhdessä huomioivat media-alan liiketoimintaedellytysten parantamisen ja säilyttämisen kokonaisvaltaisesti.

”Neuvottelukunnan työn lopullinen tulos punnitaan myöhemmin. Nyt on tärkeää, että yritykset yhdessä ministeriöiden kanssa jatkavat työryhmän aloittamaa työtä. Ehdotusten vieminen käytäntöön edellyttää sekä alan toimijoiden omia että monen eri ministeriön toimia.”

Muuttuneessa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä myös yritysten innovaatio- ja kehityshankkeilla on merkittävä rooli, Niiranen lisää.

”Media-alan tulevaisuuden kokonaiskuvan kannalta on tärkeää, että viestintäalan omiin toimenpiteisiin kuuluu myös tutkimus- ja kehityshankkeiden jatkaminen. Tässä myös julkisella sektorilla osa-rahoittajana on tärkeä tehtävä, kuten selvitys esittää.”

Matti Korkiatupa:

Hyvä pohja lehdistöä tukeville päätöksille

Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman lehtiasiain neuvottelukunnan ehdotukset tarjoavat hyvän pohjan päättää konkreettisista toimenpiteistä suomalaisen sanomalehdistön tulevaisuuden takaamiseksi, toteaa Sanomalehtien Liiton puheenjohtaja, toimitusjohtaja Matti Korkiatupa.

Korkiatupa pitää tärkeänä, että Lehdistön tulevaisuus -selvitys katsoo lehdistön toimintaedellytyksiin vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena eikä yksittäisinä irrallisina palasina.

Suomeen tulisikin luoda kansallinen viestintäpoliittinen ohjelma, joka turvaa kotimaisen median kilpailukyvyn.

”Lehtiyhtiöiden omat kehitystoimet ovat luonnollisesti ensisijaisia. On myös jatkettava uudenlaisien yhteistyökuvioiden hakemista sekä alan sisällä että muiden toimijoiden kanssa. Valtion tehtävänä on huolehtia kilpailuympäristöstä, joka turvaa yhteiskunnallisesti merkittävän lehdistön säilymisen sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla.”

Sanomalehtien tilaajia auttaisi tehokkaimmin painettujen lehtien ja digitaalisten lehtien arvonlisäveron alentaminen.

”Printtilehtien vero on kansallisesti laskettavissa viiteen prosenttiin. Digilehtien veron alentamista samalla tasolle Suomen pitää ajaa aktiivisesti EU-tasolla.”

Korkiatupa pitää hyvänä, että neuvottelukunnan esittämän määräaikaisen tilaaja- tai jakelutuen malli selvitetään pikaisesti liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Tuki voitaisiin kohdistaa kustantajien kautta haja-astutusalueiden jakelun ylläpitämiseen tai digitaalisen lehden tarjoamiseen. Se on kuitenkin vain yksi mahdollinen keino tukea kansalaisten sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantia.

”On yhteiskuntapoliittisesti erittäin tärkeää, että kansalaisilla säilyy kohtuuhintainen mahdollisuus lehden tilaamiseen asuinpaikasta riippumatta. Tätä tasa-arvoa valtionyhtiö Itellan esittämät jakeluhintojen poikkeuksellisen suuret hinnankorotukset nyt vakavasti uhkaavat. Uusien kustannustehokkaiden jakeluratkaisujen kehittämistä on ehdottomasti jatkettava.”

Journalistiliitto: Lehdistön tulevaisuus turvattava

Hyvä, että myös valtiovalta on viimein heräämässä lehdistön murrokseen, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen.

Viestinnän keskusliiton lisäksi myös Journalistiliitto on ollut aktiivisesti mukana selvityksen valmistelleessa Lehtiasiain neuvottelukunnassa.

– On tärkeää, että myös valtiovalta on viimein heräämässä lehdistön murrokseen, sanoo neuvottelukunnassa mukana ollut Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen.

– Työpaikkojen kato on alalla ollut todella suuri, sanoo Nieminen. Kun paperikone suljetaan jossain, valtiovalta rientää apuun tukitoimineen. Media-alaa rangaistiin vielä lisää määräämällä lehtitilauksille arvonlisävero. Journalistiliiton tilastojen mukaan alalla on nyt noin tuhat journalistista työpaikkaa vähemmän kuin vuonna 2008. Yksin kuluneen vuoden aikana yt-neuvottelut ovat koskeneet jo yli tuhatta liiton jäsentä. Lopputuloksena on ollut runsaat 200 irtisanottua.

– Suomalainen lehdistö on sisällöltään harvinaisen korkeatasoista ja sille riittää kyllä kysyntää, sanoo Nieminen. Mutta julkaisemisen muodot muuttuvat, sanomalehdillekin on ratkaisevaa se, miten ne onnistuvat menemään mukaan digitaaliseen maailmaan ja verkkoon.

– Onkin tärkeää, että mahdollisesti tuleva lehdistötuki myös auttaa siirtymää digitaaliseen julkaisemiseen ja tukee nimenomaan journalististen sisältöjen tuottamista, sanoo Nieminen.

– Arvonlisäverosta ei enää päästä kokonaan irti, mutta on erittäin tärkeää, että lehtitilausten alv pidetään jatkossakin matalimmalla mahdollisella tasolla ja digitaalisten julkaisujen arvonlisävero saadaan laskettua samalle tasolle.

– Samalla pitää koko ajan muistaa, että lehdistön menestys on kuitenkin ennen kaikkea kiinni lehdistöstä itsestään, sanoo Nieminen. Kuten selvityksessäkin todetaan, media-alan on itse aktiivisesti kehitettävä uusia liiketoimintamalleja, sähköisiä palveluita ja tuotteita korkealaatuisten sisältöjen tarjoamiseksi kuluttajille. Yhteiskunnan intresseissä ei ole tukea yhtäkään asioitaan huonosti hoitavaa teollisuudenalaa, vaan varmistaa kansalaisten tasavertainen ja monipuolinen tiedonsaanti, jotta demokratia voisi toimia.