Raportin mukaan formaatin muutos sinänsä ei auta lehteä menestykseen, vaan mieluumminkin se voi olla katalyytti sisällön parantamiseen, johon lukijat sitten reagoivat positiivisesti. Tärkeää olisi siis saada lukijat vakuuttumaan sisällön parantumisesta, raportissa kirjoitetaan.
”Tämän tutkimuksen perusteella tabloidisaation pelko näyttää ainakin vielä toistaiseksi vaikuttavan lukijoiden odotuksiin, ja siksi sisällöllä vakuuttamisen olisi onnistuttava”, tekijät toteavat.
Lukijat eivät ole vielä huomanneet laisinkaan sisällön parantuneen.
Tabloidiin siirtyminen on ollutkin enemmän yleisen trendin seuraamista kuin järkevää liikkeenjohtoa. On tehty mitä toisetkin, ajattelematta päätöksen seurauksia.
Helsingin Sanomien tabloid-uudistuksen voidaan katsoa epäonnistuneen pahemman kerran. Näin suoraan tekijät eivät asiaa ilmaise, vaikka raportissa todetaan, että juttujen määrä on pudonnut. Erityisesti ulkomaiden uutisten ja urheilun osuus on laskenut. Kotimaan juttujen pituuksia on lyhennetty.
Ilmoittajille tabloid on vaikea rasti. Miksi maksaa puolikassivusta koko sivun hinta? Tätä ilmoittajat eivät ole käsittäneet, ja ihan syystä.
Kaikki sanomalehdet Suomessa eivät ole vielä siirtyneet tabloidiin, kuten Keskisuomalainen ja Kaleva. Niille voi ennustaa pidempää elinaikaa kuin niille, jotka vetävät omaehtoisesti narua kaulaan. Hesarin tulevaisuus näyttää tämän selvityksen valossa kyllä nyt erittäin synkältä. Paluuta lukijoita miellyttävään lehteen eli broadsheetiin Hesarilla ei ole.