Juhlaseminaari oli järjestetty jäsenille ja kutsuvieraille. Ammattijärjestön päätehtävät ovat tänä päivänä miltei samat kuin järjestöä perustettaessa vuonna 1973. Vuosikymmenten aikana viestinnän työnkuvan muutos on kuitenkin ollut merkittävä, minkä johdosta yhteisöllisyys ja työsuhde-edunvalvonta ovat viestinnän asiantuntijoille entistä tärkeämpiä.

Viestin ensimmäisiä jäseniä olivat aikanaan julkisen sektorin tiedottajat. Jäsenmäärä on tasaisesti kasvanut viestinnän merkityksen kasvaessa ja ammattilaisten koulutuksen lisääntymisen myötä.

Juhlaseminaarin puheenvuoroissa pureuduttiin viestijöiden työssä jaksamiseen, tiedottajien ja journalistien median murrokseen ja viestinnän vastuuseen sekä vapauteen. Palkan tulee olla kunnossa, mutta sen ohella on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota johtamiseen, aitoon mahdollisuuteen vaikuttaa omaan työhönsä, mikäli halutaan oikeasti parantaa työn tuloksellisuutta ja pidentää työuria, painotettiin juhlassa.

Huoli määräaikaisuuksista

Viestinnän määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Asia käy ilmi ammattijärjestön työsuhdeneuvonnassa ja myös alan tutkimuksista.

– Määräaikaisia työntekijöitä on viestinnän alalla ollut aina. Viime vuodet, aina 2000-luvun puolivälistä alkaen, viestinnän työsuhteista on ollut määräaikaisia 8 – 9 prosenttia. Nyt osuus on 13 prosenttia, kertoo Tuula Laitinen, Viestin hallituksen puheenjohtaja. – Erityisesti määräaikaisuuksien ketjutus puhuttaa.

Yhtäjaksoisesti määräaikaistehtävissä nykyisessä työpaikassa viestinnän ammattilaisia on ollut 18 % jo 2 vuotta, 35 % yli vuoden ja 33 % on tehtävässään alle vuoden.

Toisaalta työsuhteisiin on myös yhä enemmän tullut ammatinharjoittajien rinnalle erilaista yrittämistä ja työsuhteista tai vapaata free lance –toimintamallia. Yhä enemmän jo nuoret vastavalmistuneet harkitsevat myös yrittäjyyttä. Viestinnän ammattilaiset työllistyvät hyvin pääkaupunkiseudulla, ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä ja yhä useampi kuuluu ammattiliittoon.

Työ viestinnän parissa koetaan mielekkäänä. Töitä tuntuu olevan paljon, mutta uupumista kokevien määrä ei ole suuri. Suurin osa ja aiempaa useampi viestinnän ammattilainen kuuluu ammattiliittoon (2013; 75 %, 2011; 69 %).