FL Timo Hytösen journalistiikan väitöskirjan aiheena on ”Uutinen syntyy uudelleen. Uutinen ja uutisjournalismi monimediaisessa toimintaympäristössä – tapauksena Yleisradion alueelliset uutiset” on tarkastettu Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä on toiminut professori Ari Heinonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Raimo Salokangas (Jyväskylän yliopisto).
Toimittaja, FL Timo Hytönen on tutkinut väitöstutkimuksessaan uutisjournalismin viimeisten kahden vuosikymmenen muutosta tekijöiden näkökulmasta. Hytösen tutkimuksen kohde on monimediainen toimintaympäristö: yhden julkaisukanavan sijaan uutistoimituksilla on tätä nykyä käytössään useita. Monimediaisuus on muutos, joka koskee paitsi uutisten tekijöitä myös uutisten yleisösuhdetta ja sitä, miten uutiset journalistisessa työprosessissa tuotetaan. Muutoksia tapahtuu siis siinä, miten toimitustyötä tehdään, mutta myös siinä, miten yleisö uutisia vastaanottaa ja käyttää.
Yhtenä lähtökohtana Hytösenkin tutkimuksessa on myös jo monissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa todettu journalismin kriisiytyminen. Ensi vaiheessa muutokset ovat antaneet aihetta kritiikkiin, koska toimituksissa ei ole ollut riittävästi aikaa käsitellä kasvavaa määrää uutisaiheita ja versioida niitä kasvaneeseen määrään julkaisukanavia. Journalistien ammattikunnalle tilanne on toisaalta haastava myös siksi, että se läpivalaisee uudella tavalla koko uutisten tuottamisen prosessin. Uutisille asettuu vaatimus läpinäkyvyydestä ja siitä, että yleisö on otettava mukaan uutisten sisältöjä tuottamaan. Hytösen väitöstutkimukseensa haastattelemat Yle uutisten työntekijät kertoivat ammattikunnan sisäisestä laatukeskustelusta, jossa muutos saatettiin kokea oman ammattitaidon ohittamisena, tai yhtä lailla uutena syvällisempänä ammattitaitona. Monella tapaa Hytösen haastattelemat uutistoimittajat ja mediatoimittajat olivat siis ammattitaidon ja laadun osalta vedenjakajalla, jossa aikaisemmat määritelmät eivät enää yksinkertaisesti riittäneet.
Muutoksen ytimessä yleisön uusi määritelmä
Hytösen tulkinnan mukaan uutisjournalismi on muuttumassa toimituksellisen keskustelun kautta, jossa uuteen toimintaympäristöön sopeuttavaa muutosta haetaan aktiivisesti makrotasolla uusista ansaintamalleista ja vuorovaikutuksen mahdollistavasta teknologiasta, mikrotasolla uudelleen määrittyvästä laadusta ja ammattitaidosta ja mesotasolla uusista toimintamalleista. Samalla se muuttaa uutisen lajityyppistä kerrontaa, jonka perustehtävä kuitenkin säilyy. Kysymys on uutisen uudelleentulkinnasta, jota on kuitenkin tapahtunut jo aikaisemminkin. Toimituksellisen keskustelun näkökulmat muutokset asettuvat erilaisten laatukäsitysten kautta akselille, jossa lopulta syntyvät myös muutoksen mahdollistavat journalistiset innovaatiot. Hän toeaa, että uutisen yleisösuhde on muuttunut. Esimerkkinä uudenlaisesta yleisösuhteesta voidaan pitää muun muassa jälleen virinnyttä verkossa toimivien aktivistien ja uutisjournalistien yhteistyötä, hän sanoo.
Tekijä päätyy tutkimuksessaan suosittelemaan journalismille avautumista ja yleisön osalta uuden sananvapauden määritelmän hyväksymistä, koska toinen vaihtoehto tarkoittaisi yksinkertaisesti journalismin perustehtävistä luopumista. Uudessa monimediaisessa toimintaympäristössäkin uutisjournalismin keskeisimpiä arvoja ovat sanan- ja ajattelunvapauden puolustaminen käytännössä yleisön puolelle asettuen.