Tätä mieltä oli 72,5 prosenttia yli 2700 viestintäammattilaisesta, jotka vastasivat European Communication Monitor -tutkimukseen 43 eri maassa. Ketchumin sponsoroiman tutkimuksen teki tutkimusryhmä, joka koostui 11 tunnetun yliopiston professoreista.

Suomessa kansainvälisen viestinnän merkityksen kasvuun uskoi 62,3 prosenttia tutkimukseen vastanneista.

Vahvana kontrastina tälle kehitykselle on se, että vain pienellä osalla eurooppalaisista yrityksistä on selvät rakenteet ja strategiat kansainväliseen viestintään.

Suomessa vain 36,4 prosentilla vastaajista on yrityksessään selvät kansainvälisen viestinnän rakenteet ja strategiat. Verrattuna eurooppalaiseen 47,3 prosentin keskiarvoon suomalaisilla yrityksillä on tässä suhteessa vielä paljon parannettavaa.

”Nyt puhutaan Suomen viennin romahtamisesta ja ulkomaisten investointien merkityksestä Suomelle. On vaikea kiinnostua tai ostaa meiltä ylipäätään mitään, jos emme aktiivisesti ja rohkeasti tuo palvelujamme ja osaamistamme esille kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo toimitusjohtaja Kaija Langenskiöld Cocommsista, joka on Ketchumin kumppani Suomessa.

”Eri toimialoilla toimivien eurooppalaisten asiakkaiden kanssa olemme huomanneet, että yrityskohtaiset johtamiskulttuurit ovat suurin este kansainvälisen viestintästrategian kehittämiselle”, Langenskiöld jatkaa.

“Koska Euroopan taloudet ovat vahvasti linkittyneitä toisiinsa, ilman kunnollista kansainvälistä viestintästrategiaa toimivat yritykset asettavat liiketoimintansa alttiiksi ongelmille”, tutkimusta johtanut professori Ansgar Zerfass Leipzigin yliopistosta sanoo.

Sosiaalisen median työkalujen merkitys ei enää kasvussa

Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen sosiaalisen median työkalujen (Twitter, Facebook, jne.) merkityksen ei uskota enää kasvavan. Tutkimuksen tulosten mukaan 73 prosenttia eurooppalaisista viestijöistä kertoo verkkoyhteisöjen olevan osa yrityksensä viestintäkokonaisuutta. Vastaajista 55 prosenttia uskoo Twitterin asemaan ja 39 prosenttia verkkoblogeihin. Nämä luvut ovat nousseet jatkuvasti vuodesta 2008, mutta nyt ensimmäistä kertaa ne ovat alemmat kuin edellisenä vuonna 2012.

Tutkimus paljastaa suuren kuilun some-työkalujen koetussa merkityksessä ja niiden käyttöönotossa.

”Mobiilisovellukset ja työskentely verkkoyhteisöjen kanssa ovat nyt suurin haaste yrityksille”, Kaija Langenskiöld Cocommsista sanoo.