”Uskon, että ihmisten on helpompaa käyttää ja lukea lehteä tabletilla, jos julkaisu muistuttaa lukijalle tuttua paperilehteä. Tämä yksinkertaisesti madaltaa käyttökynnystä, sillä sinun ei tarvitse oppia uusia käyttötapoja. Tämä on mielestäni vahvuutemme. Kyse on siitä, että käyttäjä voi itse valita ja lukea lehtensä itselleen parhaiten sopivalla tavalla, joskus paperiversiona, joskus tabletin avulla – aina tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla”, Jens Henneberg kertoo.

”Haluaisin ehdottaa aikakauslehdelle uutta määritystä: aikakauslehti on ainutlaatuinen tapa yhdistää teksti ja kuvat selkeänä ja hyvin toimivana yhdistelmänä. Siinä on alku ja loppu, etusivu ja mukava formaatti. Tähän asti olemme vain olleet tottuneita siihen, että aikakauslehti on toteutettu painamalla se paperille. Mutta kun annamme itsellemme aikaa tottua uuteen formaattiin, aikakauslehti voi yhtä hyvin olla tabletilla tai puhelimessa luettava julkaisu”, hän toteaa.

Bonnier kutsuu aikakauslehden siirtämistä yhdennäköisenä verkkoon replika-malliksi.

”On myös muistettava, että aikakauslehden layout on uskomattoman vahva tiedonvälitystapa. Olen aina muistuttanut itseäni, että me olemme sanomalehtiä parempia, sillä me osaamme yhdistää tekstin ja kuvat – sekä kauniit kuvat että kuvat, jotka kertovat tarinan. Replika-ajatus ei siis ole vain yritys luoda halvemmalla tuotettava formaatti. Se on pyrkimys luoda jotain, joka on mielestämme parempaa, sillä se käyttää kommunikointiin lehden vahvuuksia”, sanoo Jens Henneberg ja kertoo, että kaikkien tuntema painetun lehden uudeksi tehtäväksi tulee saada tilaajat maksamaan digitaalisen sisällön lukemisesta.

”Erikoispiirteemme on, että aivan ylivoimaisesti suurin osa tuloistamme tulee tilausmyynnistä. Tämän vuoksi on tärkeää esitellä tilaukseen sisältyvät digitaaliset mahdollisuudet tilaajillemme. Meidän on esimerkiksi totutettava lukijat siihen, että digitaalinen sisältö on maksullista. Me käytämme painettua ja kotiin kannettua lehteämme eräänlaisena Troijan hevosena. Ensin tilaajat saavat painetun lehden kotiinsa, jolloin he alkavat nähdä, että pakettiin kuuluu myös digitaalinen lehti. Saattaa hyvin olla, että Troijan hevonen häviää jossain vaiheessa, ja ainoastaan digitaalinen tuote jää jäljelle. Mutta siihen mennessä lukijamme ovat jo tottuneet ajatukseen, että he maksavat juuri siitä. Yritämme siis tuoda markkinoille digitaalisista tuotteista maksamisen.”

Painettu lehti jää taustalle

Sitä mukaa, kun lukijat ottavat digitaalisen tarjonnan omakseen, heille tarjotaan sovelluksessa enemmän interaktiivisia mahdollisuuksia ja elementtejä.

”Esimerkiksi Tee Itse -lehden kaltaisen lehden lukijat voivat pitää erittäin tärkeänä sitä, että heillä on käytettävissä vanhoja artikkeleita ja ohjeita sisältävä pdf-arkisto. Lukijat ovat valmiita maksamaan digitaalisesta sisällöstä – mutta vain jos se on sisältöä, jota ei saa ilmaiseksi muualta. Me olemme tässä suhteessa paremmassa asemassa kuin sanomalehdet, sillä ilmaiset mediat eivät korvaa meitä yhtä suuressa määrin. Me aiomme pitää tästä kiinni: sisältö, design, lähettäminen ja toimittaminen maksavat rahaa. Tämä ei ole ainoastaan meidän ajatuksemme. Tähän pyrkivistä sanomalehdistä on paljon esimerkkejä. Käyttäjiltä saa käsityksen siitä, milloin nämä ovat valmiita maksamaan ja mikä hinta on sopiva. Meidän on siis tuotettava parhaat tuotteet,” sanoo Jens Henneberg ja viittaa verkossa olevaa artikkeliarkistoon, joka muodostaa digitaalisen maailman osan.

Arkistointi lisääntyy

”Tarkoitus on löytää yksinkertaisia ratkaisuja, joiden avulla voimme helposti kertoa lukijoille, että sisällöstä maksaminen antaa näille lisäarvoa. Tieteen Kuvalehden artikkeliarkisto tulee olemaan melkein kuin eräänlainen tietosanakirja, joten emme aio keksiä monimutkaisia tietokonepelejä ja pyöriviä härveleitä – pikemminkin haluamme löytää hyvän arkistointitoiminnon jo tuottamiemme tietojen kultakaivokselle. Tämä koskee myös Tieteen Kuvalehti Historia -lehteämme: Kun on Normandian maihinnousun vuosipäivän aika, voimme ehkä esitellä aihetta käsitteleviä aikaisempia artikkeleita ja siten antaa tietojemme aarrekammion käyttöön aivan uudella tavalla;” Jens Henneberg kertoo.

”Aikakauslehtisovelluksesta tulee tilaajien maailman aloitussivu. Nyt voimme tuottaa paremmin esitettyjä artikkeleita, sillä meillä on käytettävissämme digitaalisen tekniikan tarjoamat laajemmat mahdollisuudet. Tämän vuoksi haluamme yhdistää tämän kaiken, jotta voimme toimittaa tietomme paremmin ja antaa lukijoille paremman elämyksen,” sanoo Jens Henneberg.