Yrityksiä, joiden verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on valmisteluaikana käytettävissä olleiden tietojen perusteella noin 27 000. Yrityksiä, joiden YLE-veron määrä on 3 000 euroa, on vajaat 1900, kertoo lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen.
Yhteisöjen yleisradioveron määrä perustuu verotettavaan tuloon siten, että veron määrä olisi 140 euroa, jos verotettava tulo ylittää 50 000 euroa. Rajan ylittävältä osalta veroa peritään 0,35 % niin, että veron määrä on enintään 3 000 euroa vuodessa.
Yheisöveron maksajat ovat käytännössä pääosin elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavia osakeyhtiöitä. Jonkin verran veroa maksavat osuuskunnat ja ulkomaiset yhteisöt.
YLE-verosta vapaita ovat mm. yksityiset elinkeinonharjoittajat, avoimet ja kommandiittiyhtiöt, kunnat, seurakunnat ja valtio, vaikka harjoittaisivat elinkeinotoimintaa tai maataloutta. Asunto-osakeyhtiöt ja yhteisetuudet on niinikään vapautettuja veron maksusta.
Mediaviikon kommentti: Yle-vero on onnistuneelle yritykselle sakkomaksu
Yle-veroa kannetaan sillä perusteella, että kaikille kansalaisille turvataan julkisena palveluna tiedotusvälineen palvelua. Voi aiheellisesti kysyä, minkälaisen julkisen palvelun Yleisradio tuottaa yritykselle?
Katsooko yritys televisiota tai radiota? Eiköhän kukin yrityksen työntekijä ja omistaja katso televisiota tai lue nettiä henkilönä, joka maksaa Yle-veron itse.
Kun yritys maksaa täydet 3000 euroa Yle-veroa, sen voiton pitää olla vähintään 857,142 euroa. Yle-veron pystyy toki maksamaan tuosta summasta. Kyse onkin periaatteesta. Yhteisön Yle-vero rokottaa omistajille jäävää tulon osuuttaa yrityksen liiketoiminnasta. Yle-vero kohdistuen voittoon onkin puhtaasti vain yrityksen omistajiin kohdistuva ylimääräinen sakkomaksu siitä hyvästä, että he harjoittavat onnistunutta yritystoimintaa Suomi-nimisessä tasavallassa. Onnea vaan ”oikeistopoliitikko” Kataiselle!