Avoimuusrekisterissä oli 22.10.2012 rekisteröityjä 5 431. Lähes
puolet (48 %) on rekisteröity ryhmään II (yritysten omat
edunvalvontayksiköt ja ammatilliset ryhmittymät/järjestöt) ja noin 28
prosenttia ryhmään III (kansalaisjärjestöt). Varovaisen arvion mukaan
kukin rekisteröity edustaa keskimäärin viittä henkilöä, mikä tarkoittaa,
että rekisterin tiukkoihin käytännesääntöihin on sitoutunut yli 27 000
edunvalvojaa.

Komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič kertoo olevansa hyvin ylpeä avoimuusrekisteristä ja siitä, että sen käyttöönotto on onnistunut. ”Tällaisia järjestelmiä on maailmassa hyvin vähän, ja tämä rekisteri on varmasti kaikkein pisimmälle menevä. Ensimmäisenä vuotena on väistämättä kulunut paljon aikaa ja energiaa teknisten kysymysten ratkaisemiseen ja käyttäjien auttamiseen. Rekisteri kuitenkin on olemassa, se toimii ja nyt meidän on otettava siitä kaikki irti. kuten vuosikertomuksessa kunnianhimoisesti esitetään”, Šefčovič toteaa.

Parlamentin varapuhemies Rainer Wieland kertoo arvostavansa yhteisen avoimuusrekisterin perustamiseksi tehty työtä, ja pitävänsä rekisteriä erinomaisena keinona tiedottamiseen ja avoimuuden lisäämiseen. ”Rekisteriä voidaan pitää perustana lisättäessä luottamusta poliittisiin prosesseihin, ja siitä tulee sitä tehokkaampi mitä useammat sitä käyttävät”, Wieland jatkaa ja haluaa ”rohkaista kaikkia EU:n tason edunvalvonnan toimijoita sitoutumaan tähän ”avoimuussopimukseen””.

Vuosikertomuksen mukaan rekisterin ensimmäisten 12 toimintakuukauden aikana onnistuttiin siirtymään kahdesta aiemmasta rekisteristä yhteen rekisteriin ilman, että rekisteröityjen määrä olisi vähentynyt, avattiin mahdollisuus hakea akkreditointia parlamenttiin verkossa, annettiin ohjeita kolmessa peräkkäisessä vaiheessa, neuvosto nimesi tarkkailijoita avoimuusrekisterin yhteiseen sihteeristöön ja laadittiin menetelmä laatutarkistuksia varten. Lisäksi järjestettiin internetissä julkinen kuuleminen, jotta käyttäjiltä saataisiin perusteellisempaa palautetta. Lähes neljä viidestä rekisteröidystä vastaajasta ilmoitti olevansa tyytyväinen rekisteriin.

Avoimuusrekisterin verkkosivuilla kävi keskimäärin 7 000 eri kävijää kuukaudessa, ja neuvontapalvelu vastasi keskimäärin 30 puheluun ja sataan sähköpostiviestiin joka viikko. Maaliskuusta 2012 alkaen sihteeristö on tehnyt yli 400 laatutarkistusta eli keskimäärin 15 viikossa. Se on käsitellyt myös viisi valitusta, joista yksi johti organisaation poistamiseen rekisteristä.

Vuosikertomuksessa kehotetaan tulevaisuudessa muun muassa edelleen parantamaan rekisterin sisällön laatua, huolehtimaan tiukasti sääntöjen noudattamisesta ja lisäämään rekisteröintien määrää ulkoista tiedotusta ja viestintää lisäämällä. Lisäksi kummankin toimielimen henkilöstöä ja jäseniä kehotetaan käyttämään järjestelmää aktiivisesti antamalla heille rekisteriä koskevia ohjeita, kannustetaan EU:n muita elimiä ja virastoja käyttämään rekisteriä ja kehotetaan antamaan rekisteröidyille lisäselvityksiä ja -ohjeita siitä, miten tarvittavat tiedot annetaan.

Lisäksi vuosikertomuksessa kehotetaan käsittelemään ensi vuonna toteutettavassa uudelleentarkastelussa esimerkiksi sitä, pitäisikö rekisteröitymisen olla vapaaehtoista vai pakollista ja pitäisikö sellaisille lakiasiain- ja konsulttiyrityksille, jotka haluavat rekisteröityä mutta ovat huolissaan asiakkaansa salassapysymisestä, olla tarjolla tapauskohtaisia ja tavanomaisesta poikkeavia rekisteröitymistapoja. Myös varoitusten ja valitusten välistä eroa olisi selvennettävä ja selkiytettävä ryhmää, johon paikallis-, alue- ja kunnallisviranomaisia edustavat organisaatiot kuuluvat.

Aikataulu

 23. kesäkuuta 2011: Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek ja komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič allekirjoittivat parlamentin ja komission välillä sopimuksen yhteisestä avoimuusrekisteristä Euroopan parlamentin täysistunnossa. Avoimuusrekisteri lähti tästä liikkeelle.

 1. heinäkuuta 2011: Avoimuusrekisterin sihteeristö aloitti työnsä. Kyseessä on EU:n toimielimissä uudenlainen työskentelytapa, sillä sihteeristössä on henkilöstöä kahdesta erillisestä toimielimestä.

 Maaliskuu 2012: Rekisterissä otettiin käyttöön uusi järjestelmä, jossa akkreditointia parlamenttiin voi hakea verkossa. Järjestelmällä korvattiin aikaisempi paperiasiakirjoihin perustuva menettely, jolla akkreditointia haettiin, ja sillä varmistetaan, että vain rekisteröityneet henkilöt voivat pyytää pääsyä parlamentin rakennuksiin.

 7. kesäkuuta 2012: Neuvoston pääsihteeristön lähettämä tarkkailija aloitti osallistumisen rekisterin sihteeristön viikoittaisiin kokouksiin.

 8. kesäkuuta – 26. elokuuta 2012: Rekisterin toiminnasta järjestettiin julkinen kuuleminen, johon osallistui yhteensä 253 henkilöä ja organisaatioita.

 23. kesäkuuta 2012: Komission vanha edunvalvojien rekisteri (perustettu vuonna 2008) lakkautettiin yhden vuoden siirtymäkauden jälkeen. Avoimuusrekisterissä oli 5 150 rekisteröityä.

 Marraskuu 2012: Avoimuusrekisterin ensimmäinen vuosikertomus.

 Kesäkuuhun 2013 mennessä: Avoimuusrekisterin uudelleentarkastelu käynnistetään toimielinten sopimuksen mukaisesti.

Katso rekisteriä