Kriisiviestintäsuunnitelmat ja toimintaohjeet ovat kunnossa, kun puhutaan organisaation omista tekemisistä. Alihankkijoiden tai yhteistyökumppaneiden toimintaan liittyviin kriiseihin ei sen sijaan ole juurikaan varauduttu.
ProCom teetti syksyllä 2012 tutkimuksen, joka kartoitti viestintäammattilaisten mielipiteitä ja kokemuksia organisaatioiden kriiseihin valmistautumisesta ja kriiseissä viestimisestä. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy.
Usko oman johdon eettisyyteen vankka
Viime aikoina julkisuuteen tulleista ylimmän johdon epäeettiseen toimintaan liittyvistä tapauksista huolimatta viestintäammattilaiset luottavat edelleen vankasti johtoonsa. Vain 13 % vastaajista kertoi pitävänsä ylimmän johdon toimintaan liittyviä kriisejä melko tai erittäin todennäköisinä. Sen sijaan inhimillisiin virheisiin ja sosiaalisessa mediassa liikkuviin huhuihin liittyviä kriisejä pidettiin melko tai erittäin todennäköisinä. Useampi kuin joka kolmas (37 %) organisaatio onkin jo joutunut tilanteeseen, jossa omaan organisaatioon liittyvään, verkossa leviävään huhuun on jouduttu ottamaan kantaa.
Kumppani otsikoissa, organisaatiot vailla suunnitelmaa
Yhä useampi organisaatio löytää itsensä tilanteesta, jossa alihankkijan tai kumppanin tekemiset heijastuvat suoraan myös oman yhteisön toimintaan. 38 % vastaajista piti tällaista tilannetta jopa melko tai erittäin todennäköisenä. Tästä huolimatta verrattain harvalla organisaatiolla (28 %) on toimintaohjeet yhteistyökumppaneiden tai alihankkijoiden toimintaan liittyvien kriisien varalta. Puolella (48 %) niitä ei ole ja yllättävän suuri osa, 24 %, ei tiennyt, onko ohjeita vai ei.
Onnistujat ja epäonnistujat
Lähellä oleva kriisi koskettaa: pyydettäessä esimerkkejä hyvin ja huonosti hoidetusta kriisiviestinnästä useimmat mainitut esimerkit olivat Suomesta. Epäonnistumisten lista oli onnistumisia pidempi. Tuoreimmista caseista useampia mainintoja epäonnistuneina kriisiviestijöinä saivat muun muassa AKT ja kiusaamisjupakka, Finnairin johtajabonukset ja Ilmarinen/Finnair -asuntokauppa, Metson irtisanomiset ja Talvivaaran kaivos. Kiitoksia onnistuneesta kriisiviestinnästä saivat muun muassa Helsingin Sanomien toimituksen nopea reagointi tuoreeseen ”valehaastattelujuttuun” sekä Nissan Suomen toiminta ratinirtoamistapauksen tiimoilta. Jotkut tapaukset, kuten Fazerin hiljattainen Koulu Afrikkaan -kampanja ja siihen liittyvä viestintä, löytyivät molemmilta listoilta.