Tiedottajan professio kehittyi ammattikunnaksi Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tänään julkistettu Vuosisata suhdetoimintaa – Yhteisöviestinnän historia Suomessa (Otava 2012) piirtää laajan kaaren 1930-luvun sotapropagandasta 1990-luvun taloustiedottamisen kautta aina sosiaalisen median aikakauteen asti.
Maamme yhteiskunnalliset murrokset kulkevat kirjassa viestinnän kehityskaaren kanssa rinta rinnan. Yhdeksän lukua sisältävät useita tapauskuvauksia kabinettipolitiikasta kansalaisviestintään. Mukana on muun muassa kriisiviestinnän historiaa Mäntsälän kapinasta BP:n öljykatastrofiin, sekä pohdintoja siitä, kaatoiko viestintä Kansallispankin. Tapauksia ovat kirjoittaneet monet toimittajat, sillä – kuten kirja osoittaa – ei ole viestintää ilman mediaa eikä päinvastoin.
Vuosisata suhdetoimintaa juhlistaa Suomen suurimman ja Euroopan vanhimman viestinnän tekijöiden järjestön, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n, 65-vuotista taivalta.
Vuosisata suhdetoimintaa – Yhteisöviestinnän historia Suomessa sisältää yhdeksän lukua. Osioita ovat: Ammattina viestintä, Alan järjestäytyminen, Julkishallinnon viestintä, Sisäinen viestintä, Markkinointiviestintä, Suhdetoiminta ja mediasuhteet, Talousviestintä, Yhteiskuntavastuu ja Kansainvälinen viestintä.
Kirjan päätoimittajia ovat Pirjo von Hertzen, Elina Melgin ja Leif Åberg. Kirjoittajien joukossa ovat muun muassa lehdistöneuvos Pekka Kivelä, pääkirjoitustoimittaja Katariina Kivistö, viestinnän lehtori Anssi Siukosaari, professori Jaakko Lehtonen, viestintäyrittäjä Pentti Paulasto ja ex-toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Roine.