Seminaarin anti oli avartava. Lehtitalot ovat isomman haasteen edessä kuin osaamme kuvitellakaan. Printti vääjäämättä katoaa, mutta miten digitaalisesta mediasta saadaan rahaa. Siinäpä pulma.
Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että konferenssissa brittiläinen kustantaja Andy Phelan kertoi esimerkin, kuinka hänen johtamansa aluelehti Herald Express muutettiin hallitusti päivittäisestä lehdestä viikkolehdeksi. Ilmestysmiskertojen vähentäminen on UK:ssa vallitseva selviytymistie. Toinen olisi ollut muuttaa lehti ilmaisjakeluun, mistä kuitenkin päätettiin luopua, koska journalismin taso olisi laskenut. Webin varaan lehtitalo ei laske paljoakaan.
Helsingin Sanomista Petteri Putkiranta kertoi, että Sanoma News sai viime vuonna 62 miljoonaa euroa online-myynnistä liikevaihdon ollessa 436 miljoonaa euroa. Printin ja onlinen yhteistilaajia, ”comboja” on jo kolmannes koko tilaajamäärästä. Uusista tilauksista 80 prosenttia on comboja. Nyt HS myy enää vain comboja, koska kokemukset ovat hyviä iPadin ansiosta. Sanoman ratkaisua voidaan pitää verrattain onnistuneena, mikäli iPadin tapaiset näyttölaitteet yleistyvät todella laajasti.
Myös pieni norjalainen paikallislehti Hallingdolen oli päättänyt ottaa rahaa digitaalisuudesta myymällä vain yhtä tilausta, jolla saa sekä lehden, iPad-version, verkkolehden ja mobiilin. Mitään ei anneta ilmaiseksi. Koska paikkakunnalla ei ole lehtien välistä kilpailua, konsepti toimii hyvin.
Ruotsalainen Stampen-kustantamo, jolla on useita lehtiä eri puolilla maata, välttää uutisten julkaisemista ilmaiseksi webissä. Tukholman alueella talo julkaisee 31 Mitti-nimistä ilmaisjakelulehteä. Niistä on webissä vain näköisversiot. Lehti on kuitenkin keväällä lanseerannut mobiiliversion, johon se myy mainoksia. Mielenkiintoinen konsepti, joka saattaa toimia, kun mainosten tarjonta kuluttajille toteutetaan fiksusti.
Tanskalainen Berlingske Media on muuttanut webin osioita maksulliseksi, samoin mobiilia. Lehti julkaisee jopa lehdistötiedotteita maksua vastaan sivuillaan. Kannattavuuden arviointi jäi vielä hämäräksi.
Sveitsiläinen pikkukaupungin lehtikustantaja jo kolmannessa polvessa oli muuttanut Jungfrau Zeitung -lehtensä kokonaan maksulliseksi myös verkossa, koska kilpailua ei ole. Sähköistä uutiskirjettä lehti ei halua julkaista, mikä tuntuu perin ihmeelliseltä. Suljetulla markkinalla lehtitalon päätös on rationaalinen.
Tanskalainen Dagbladet Information on valinnut maksullisuuden perustaksi ainutlaatuisen ja monipuolisen sisällön. Sen ansiosta lukijat maksavat online-versioista. Lehden toimitus harjoittaa ns. ”tietovetoista journalismia” (data-driven journalism), missä tietoa kerätään ulkopuolelta runsaasti eri lähteistä ja varsinkin lukijoiden toimesta. Uskoakseni tämä on jokaisen mediatalon selviytymisen perustehtävä: tulee tarjota sellaista tietoa, jota ei muualta saa, ja siitä voi periä maksua.
Ruotsalainen Helsingborgs Dagblad on valjastanut Facebookin tärkeäksi tiedonhankintakanavakseen. Toimittaja osallistuu keskusteluihin. Se on tuonut kuulemma lisää lukijoita ja hyviä aiheita verkkosivustolle. Facebookin käyttö on kuitenkin kaksiteräinen miekka: miksi tulla enää lehden verkkosivuille, koska Facebook-sivulla on saatavissa riittävästi uutisia ja muuta informaatiota. Miten silloin lehti pääsee ansaitsemaan sisällöstään, pitää kysyä.
Erikoisen ansaintamallin lehtitalolle oli kehittänyt ruotsalainen Eskilstuna-Kuriren. Se oli perustanut yksikön myymään Googlen Adwords-mainoksia. Palvelu ei liity mitenkään lehtibisnekseen. Kaikkea voi siis kokeilla jotta yhtiö saa liikevaihtoa.
WAN:n konferenssi oli antoisa tilaisuus, jossa avautui mediamurroksen karu todellisuus. Yleinen käsitys tuntui olevan, että muutaman vuoden, 2-5 vuoden kuluessa tapahtuu suuri käänne. Printti siirtyy pääosin historiaan. Mitä tilalle? Eräät pitivät tulevaisuuden mediamuotona mobiililehteä ja mobiilimainontaa.
Itse toteaisin, että ennustaminen on tarpeetonta, koska emme tiedä, mikä tekninen ratkaisu ja alusta tai liiketoimintamalli on vallassa lähivuosina. Jopa Facebook ja Google voivat olla muisto vain. Muutosvauhti on niin nopeaa. Mutta ne jotka hakevat omista lähtökohdistaan ja markkina-asemastaan uusia liiketoimintoja, tulevat todennäköisesti toimimaan kannattavasti muutoksen keskelläkin. Nyt pitää rohkeasti suunnitella ja konseptoida uutta.