Jo ennen joulukuisia duumanvaaleja sosiaalisessa mediassa käytiin aktiivisesti poliittista keskustelua, jossa kritisoitiin valtapuolue Yhtenäistä Venäjää ja pääministeri Vladimir Putinia. Samalla sosiaalinen media auttoi mielenosoittajia verkostoitumaan ja rakentamaan yhteistä identiteettiä.
Tiedot vaalivilpistä levisivät nopeasti sosiaalisessa mediassa ja nostattivat äänestäjissä suuttumusta. Sosiaalista mediaa käytettiin myös tehokkaasti mielenosoitusten käytännön järjestelyissä, kuten varainkeruussa ja osallistujien värväämisessä.
Sosiaalinen media toimii hyvin tyytymättömyyden kanavoimisessa toiminnaksi, mutta pysyvien poliittisten rakenteiden muodostaminen on vaikeaa. Hajanaisen opposition olisi kyettävä organisoitumaan myös verkon ulkopuolella ja päättämään esimerkiksi siitä, ketkä voivat edustaa protestiliikettä neuvotteluissa vallanpitäjien kanssa.
Venäjän valtio tuskin ryhtyy internetin tiukkaan valvontaan, sillä venäläinen keskiluokka on tottunut käyttämään verkkoa tiedonhakuun ja itseilmaisuun. Tämän vapauden rajoittaminen vahvistaisi hallituksenvastaista mielialaa ja johtaisi entistäkin voimakkaampiin protesteihin.
Ulkopoliittinen instituutti on julkaissut tohtori Markku Lonkilan kirjoittaman Briefing Paperin, joka tarkastelee sosiaalisen median merkitystä Venäjän joulukuisia duumanvaaleja seuranneissa protesteissa. Kirjoittaja työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Hän on tutkimusryhmän ”Helsinki Research Group for Political Sociology” johtaja sekä Venäjän tutkimuksen huippuyksikön ”Venäjän modernisaation valinnat” jäsen.
Julkaisun voi ladata instituutin verkkosivuilla: http://www.fiia.fi/fi/publication/244/. Julkaisu on englanninkielinen. Verkkosivuilla on lisäksi saatavilla suomenkielinen tiivistelmä.