Noin viidennes kaikista tutkimuksessa tarkastelluista uutisjutuista oli kopioitu suoraan tai lähes sellaisenaan tiedotteesta. Tutkimus osoittaa, että tiedotteet menevät helpoiten läpi tiedotusvälineiden verkkoversioissa. Verkossa peräti kolmannes jutuista toistaa lähteen viestiä sellaisenaan tai lähes sanatarkasti. Verkossa myös kynnys käyttää uutistoimistomateriaalia ja kierrättää toisilta tiedotusvälineiltä lainattua materiaalia on matalampi kuin muualla mediassa.
Tutkimuksessa todetaan, että tiedotteisiin pohjaavilla uutisilla voi olla aitoa uutisarvoa ja yhteiskunnallista merkitystä. Journalismin itsenäisyyden näkökulmasta on kuitenkin ongelmallista, että alkuperäisen lähteen viestiä harvoin kyseenalaistetaan tai täydennetään muilla näkökulmilla, tutkija toteaa.
Vain joka kymmenennessä tiedotemateriaalista tehdyssä uutisessa juttua oli täydennetty haastattelemalla joitakin muita kuin tiedotteen lähettäjää.
Tutkijat korostavat, että yleisön on vaikea arvioida uutisten alkuperää. Lisäksi ne, joilla on parhaat resurssit ammattimaiseen pr-toimintaan, saavat viestinsä parhaiten kuuluville. Tämä on ongelma yhteiskunnallisen vallanjaon näkökulmasta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin seitsemän valtakunnallisen median (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti, YLE, MTV3, Nelonen ja STT-Lehtikuva) kotimaan uutistuotantoa toukokuussa 2010.
Tutkimusta johti professori Esa Väliverronen ja tutkijana hankkeessa työskenteli VTM Laura Juntunen.
Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistossa toimivassa Viestinnän tutkimuskeskus CRC:ssä.
Hankkeen rahoittajana oli Helsingin Sanomain Säätiö.