Painetun median ja verkon ympäristövaikutusten vertailu on vaikeaa, koska painetun lehden ja verkon suhteellisesti merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat pääosin eri ympäristöasioihin. Lisäksi vertailun tulokseen vaikuttaa paitsi tarkastelun rajat eli mitä arviossa otetaan mukaan laskelmiin ja mitä ei, mutta myös se, että painettu media ja verkkomedia ovat käyttötavoiltaan lähinnä toisiaan täydentäviä. Painetun lehden ympäristövaikutuksiin ei vaikuta lukuaika, kun taas verkkomedian osalta lukuaika, latauksien määrä ja käytetyn päätelaitteen tekniset ominaisuudet ovat ratkaisevia. Siksi siihen, kumman mediatyypin voidaan katsoa olevan ekologisempi, vaikuttaa se, mitä tarkasteltavaa yksikköä käytetään.
Ainutlaatuisessa tutkimuksessa tarkasteltiin ensi kertaa rinnakkain painetun ja verkkomedian ympäristövaikutuksia, ja siinä huomioitiin myös toimituksellisen työn ympäristövaikutukset. Tutkittavat mediat olivat Alma Mediaan kuuluvat Aamulehti ja Aamulehti.fi, Iltalehti ja Iltalehti.fi sekä Kauppalehti ja Kauppalehti.fi. Tutkimuksen toteuttivat VTT ja Tukholmassa toimiva Centre for Sustainable Communications, joka on osa Kungliga Tekniska Högskola (KTH) -korkeakoulua. Tutkimus on osa Tekesin Green Growth -ohjelmaa.
Kuluttajan valinnoilla keskeinen rooli verkkopalveluiden ympäristövaikutuksissa
Tutkimus osoittaa, että painetun median ympäristövaikutukset painottuvat tuotteen elinkaaren alkuvaiheeseen eli paperintuotantoon ja painamiseen. Sen sijaan verkkopalveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät elinkaaren loppupuolella eli niiden käyttämiseen liittyvistä tekijöistä, kuten lukemiseen käytetyn päätelaitteen valmistuksesta.
Painetun lehden ympäristövaikutuksiin kustantaja voi vaikuttaa hankintapäätöksillään ja tuotannon ja kiinteistöjen energia- ja materiaalitehokkuudella. Verkkopalveluiden ympäristövaikutuksia kustantaja voi tehokkaimmin pienentää yhteistyössä hankintaketjun toimijoiden kanssa ja viestimällä asiakkailleen verkkopalveluiden ekologisesta käyttämisestä. Sisällöntuotannon ympäristövaikutuksia hillitään tehokkaimmin työmatkojen määrän ja matkustusmuotojen kautta.
Viestinnän ja viestintäteknologian osuus kasvihuonepäästöistä marginaalinen
”Tutkimustulokset heijastelevat eri mediamuotojen toisiaan täydentäviä rooleja. Painetun ja verkkomedia vertailu toisiinsa ei välttämättä ole hyödyllistä, vaan niitä pitäisi paremminkin tarkastella rinnakkain, toisiaan täydentävinä – kuten niitä käytetään. Ympäristövaikutusten tunteminen on tärkeää oikeiden toimenpiteiden löytämiseksi. Media-alan osalta on hyvä pitää mielessä, että koko viestintä- ja viestintäteknologia-alan osuus maailman kasvihuonepäästöistä on noin 2-4 %. Samanaikaisesti medialla on sisältöjensä kautta ratkaisevan tärkeä rooli kestävän yhteiskunnan rakentamisessa”, projektia vetänyt VTT:n tutkija Minna Nors toteaa.
Tutkimus tehtiin, jotta Alma Media pystyisi kehittämään omaa toimintaansa ekologisemmaksi ja jotta konserni pystyisi vastaamaan entistä paremmin sidosryhmiensä kasvaviin tiedontarpeisiin median ympäristövaikutuksista. Erityisesti verkkomedian vaikutuksia on aiemmin tutkittu vain vähän, ja aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä ilmastovaikutuksiin. Näin ollen nyt valmistunut tutkimus parantaa kokonaiskuvaa median ympäristövaikutuksista.