Yleisradion rahoitus uudella Yle-verolla sidotaan ansiotaso- ja elinkustannusindeksiin.
”Yleisradiolle luodaan rahoitusautomaatti samaan aikaan kun yksityiset mediayhtiöt kamppailevat heikentyvän taloustilanteen, lehtien alv-korotuksen ja kohoavien kustannusten kurimuksessa. Toivoisin päättäjien kantavan huolta koko mediakentästä, ei vain Yleisradiosta”, painottaa Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen.
Lakiehdotuksen mukaan Yleisradion tehtävänä on tuottaa monipuolisia ja kattavia televisio- ja radio-ohjelmistoja ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja. Ehdotuksessa ei määritellä, mitä nämä ohjelmistot ja muut palvelut ovat.
”Kansalaiset maksavat ja piikki näyttää olevan auki. Yleisradio saa käytännössä itse rajata julkisen palvelun ja laajentaa reviiriään esimerkiksi julkaisutoimintaan”, hämmästelee Valtteri Niiranen.
Liiton mielestä julkisen palvelun piiriin kuuluvat ne radio- ja televisio-ohjelmistosisällöt, jotka liittyvät yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin ja edistävät viestinnän moniarvoisuutta. Julkisen palvelun tarjonta ei saa vääristää kilpailua yleisen edun vastaisesti.
Yksityisen median kannalta ehdotuksen heikkous on myös uusien palvelujen arviointimenettely. Yleisradion oma hallintoneuvosto arvioi yhtiön uudet palvelut ja päättää niiden toteuttamisesta. Vaikka arvioinnissa kuullaan ulkopuolisia toimijoita, päätösvalta on hallintoneuvostolla. Hallintoneuvoston päätöksestä ei voi valittaa.
”Ehdotettu arviointimalli ei ole riippumaton ja uskottava. Missä on yksityisten mediayhtiöiden oikeusturva, jos Yleisradio vääristää mediakilpailua julkisen rahoituksensa turvin”, kysyy Valtteri Niiranen.