Mainosbarometri ei kerro dramaattisista muutoksista markkinointiviestinnän kokonaispanostuksissa – saldoluku on 16. Mainostajien Liiton jäsenyritykset vastasivat kyselyyn elokuussa 2011. Loppuvuonna ei nähdä suuria muutoksia alkuperäiseen budjettiin verrattuna. Myös televisio pysyy plussalla. Markkinointiviestinnän palveluyrityksistä digitoimistojen käyttöä aiotaan lisätä eniten. Mainosbarometrissa ensimmäistä kertaa tarkemmin selvitetty mobiilimarkkinointi on vahvasti suunnitelmissa myös niillä, jotka eivät aiemmin ole tätä mediaa käyttäneet.
 
Mainosbarometrin vastaajista 32 prosenttia aikoo lisätä panostuksiaan ensi vuonna, 17 prosenttia vähentää niitä ja 51 prosenttia säilyttää tämän vuoden tason. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena muodostuva saldoluku on 16. Vastaava luku tälle vuodelle oli 33.
 
Mainontaansa lisäävät ilmoittavat kasvuksi keskimäärin 13 prosenttia. Budjettiinsa supistuksia kaavailevat aikovat leikata keskimäärin 24 prosenttia.
 
”Mainostajien yllättävänkin positiiviset panostusaikeet ovat myönteisiä, koska markkinointiviestintä ylläpitää kulutusta. Yritysten kysyntänäkymät näyttävät kuitenkin laskeneen aikaisemmasta”, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.
 
Loppuvuosi aiotaan mennä pääosin aiempien suunnitelmien mukaisesti. Budjettiin verrattuna markkinointiviestinnän panostusten kehittymisen saldoluvuksi muodostuu kolme, kun lisääjiä on 15 prosenttia ja vähentäjiä 12 prosenttia.
 
Mainostajat kokevat oman yrityksensä loppuvuoden kysyntänäkymät jokseenkin positiivisina. Kaikkien vastaajien saldoluvuksi tulee 25, kun 37 prosenttia uskoo yrityksensä kysynnän kasvavan ja 12 prosenttia supistuvan. Tammikuun Mainosbarometrissa saldoluku vuodelle 2011 oli kuitenkin vielä 70. Ensi vuonna ei odoteta merkittävää käännettä huonompaan. Kysyntänäkymien kokonaissaldoluku on 35.

Lähes kolmannes aikoo lanseerata uusia mobiilipalveluja vuoden sisällä

 
Digimedian voittokulku jatkuu: verkkomedia* kokonaisuudessaan saa saldoluvun 74, display- ja luokiteltu verkkomainonta 57 sekä sähköiset hakemistot ja hakusanamainonta 45. Mobiili- (49) ja sähköpostimarkkinointiviestintä (53) ovat myös mainostajien suunnitelmissa. Televisio (9) ja radio (1) pääsevät plusmerkkisiin saldolukuihin, mutta mm. elokuva jää miinukselle (-20). Sanoma- ja aikakauslehtien näkymät ovat synkistyneet entisestään. Sanomalehtien saldoluku on -31 ja aikakauslehtien -9.
 
Mainosbarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa, mitä erilaisia mobiilimarkkinoinnin keinoja yrityksellä on käytössään. Vastanneista 38 prosenttia tekee mobiilimainontaa, esimerkiksi display- tai hakukampanjoita (Google). Mobiilioptimoidut verkkosivut on 26 prosentilla ja 27 prosenttia hyödyntää palveluviestejä mobiilissa. Joka kahdeksas on toteuttanut omia sovelluksia tabletteihin, esimerkiksi iPadiin. Lähes joka kolmas ilmoittaa, ettei ole vielä hyödyntänyt mobiilimarkkinointia, mutta suunnittelee tuovansa palveluita vuoden kuluessa. Noin joka kymmenennelle asia ei ole vielä ajankohtainen.
 
”Nyt kun hakukonemarkkinointi ja sosiaalinen media ovat yleistyneet, mainostajien kasvava kiinnostus näyttää suuntautuvan mobiilimarkkinointiin”, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Ostot digitoimistoilta kasvussa

 
Digitoimistot (saldoluku 39) ovat aiempien tutkimusten tapaan selkeästi kärjessä, kun mainostajat suunnittelevat ostojaan markkinointiviestinnän palveluyrityksiltä ensi vuonna. Myös media- ja designtoimistot sekä markkinatutkimus- ja tapahtumamarkkinointiyritykset pääsevät niukasti positiivisiin saldolukuhin. Heikompia näkymiä on luvassa viestintätoimistoille (-10) ja mainostoimistoille (-2).
 
”Viestintätoimistojen negatiivinen saldoluku ei viittaa taantumaan, jolloin tyypillisesti ansaitun median rooli korostuu”, toteaa Hanski-Pitkäkoski.
 
Mainosbarometrin kuvia (pdf) osoitteessa http://bit.ly/pYsxK8
 
 
Mainostajien Liiton elokuussa 2011 tekemään kyselyyn vastasi 85 liiton jäsenyritystä. Vastaajista teollisuutta edusti 26 prosenttia, kauppaa 33 prosenttia, palvelualoja 22 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 19 prosenttia. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaajayritysten mainosbudjeteilla. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Jos esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista on vastannut lisäävänsä mainontaa, 50 prosenttia pitävänsä ennallaan ja 10 prosenttia vähentävänsä, saldoluku on 40–10 eli 30.
 
Saldoluku ei kerro euromääräisestä muutoksesta, vaan antaa arvion siitä, mihin suuntaan markkinointiviestinnän investoinnit tulevat kehittymään.
 
Mainosbarometrin tulokset ovat kyselyyn vastanneiden liittoon kuuluvien markkinointiviestinnän päättäjien arvioita tulevasta kehityksestä tutkimushetkellä. Mediayritykset eivät kuulu Mainostajien Liittoon. Näistä syistä mm. työpaikkailmoittelu, suuri osa luokitellusta mainonnasta ja median oma mainonta jäävät tutkimuksen ulkopuolelle. Mainostajien Liitto on tehnyt Mainosbarometreja 1970-luvulta lähtien.
 
* Verkkomedian luokittelu on sama kuin Mainonnan Neuvottelukunnan Markkinointiviestinnän määrä -tutkimuksessa.