”Viestintää voi opiskella yhteensä kahdessatoista ammattikorkeakoulussa ja alan linjoilla oli vuonna 2009 tuhat aloituspaikkaa. Suomessa oli viime vuoden lopussa 1300 (tarkalleen 1337) media-alan ammatillisen tai toisen asteen ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta nuorta työttöminä”, Kivinen sanoo.

Kivisen mukaan karua todellisuutta kuvaa se, että tekijöillä mitattuna edes maan suurin mediatalo Yleisradio ei pysty lähivuosina tarjoamaan työtä kuin muutamille kymmenille nuorille.

”Vaikka viestintäopit ovat toki hyödyksi monella alalla, tulisi alan koulutuspaikkoja uskaltaa karsia kovalla kädellä”, Kivinen toteaa.

”Kannan vastuuta suomalaisista nuorista. Siksi uskallan sanoa, että viestinnän ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkamääriä voisi leikata neljännekseen nykyisestä. Ammattikorkeakoulujen medianomikoulutukseen riittäisi kolmannes nykyisistä aloituspaikoista. Yliopistot kouluttavat nekin viestintätieteitä. Myös koulutusohjelmien sisältöjä olisi tarkasteltava rohkeasti. On lisättävä edellytyksiä innovatiivisuuteen, sillä vanhat ammattikuvat ovat rajussa muutoksessa”, Kivinen tiivistää.

Yle kertoo suomalaisuuden muutoksista ja rakentaa uutta suomalaisuutta

 

”Neljä viidestä suomalaisesta seurasi viime vuonna Ylen sisältöjä päivittäin. Kuukauden mittaan Yle tavoittaa käytännössä jokaisen suomalaisen. Näin tavoittava media rakentaa kansalaisyhteiskuntaa. Julkisen palvelun media, Yleisradio, onkin enemmän kuin vain tiedotusväline. Se on suomalaisen yhteiskunnan henkinen tuote, joka peilaa ja muovaa yhteiskuntaa ja kansallista kulttuuria”, Kivinen kuvaa.

Suomalaiset kuluttavat medioiden parissa aikaa päivittäin enemmän kuin koskaan ennen, keskimäärin 6 tuntia ja 41 minuuttia päivässä. Samaan aikaan median käyttö eriytyy. Alle 34-vuotiailla tärkein media on Internet, vanhemmilla ikäryhmillä televisio. Mediasisällöt luovat aina kuluttajilleen todellisuutta ja sosiaalista pääomaa; yhteiskunnassa jaettuja arvoja ja normeja. Ylen arvoja ovat suomalaisuus, luotettavuus, riippumattomuus, monipuolisuus ja ihmisen arvostaminen.

Kotimaiset ohjelmat ovat suomalaisille tärkeitä. Taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista sanoo, että kotimaista ohjelmatarjontaa ei saa supistaa ja että kotimainen tv-tarjonta nostaa puheenaiheita suomalaiseen keskusteluun.

”Yleisradiolle Vaasa on esimerkki paikasta, jossa tätä läheisyyttä rakennetaan. Meillä on Palosaarella satakunta yleläistä ammattilaista ja etenkin ruotsinkielisistä televisio-ohjelmista monet tehdään täällä, lippulaivana tietenkin Strömsö. Alueellinen läsnäolo on meille tärkeää, jotta ohjelmissamme näkyy ja kuuluu koko Suomi”, Kivinen tiivistää.

Ylen tehtävästä, valvonnasta ja rahoituksesta on käyty vilkasta keskustelua. Viime keväänä parlamentaarisen työryhmän laajasti valmisteltu esitys valitettavasti kaatui, mutta asiakaan ei ole helppo. Päättäjien edessä tämä kysymys on lähikuukausina eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa vaalien jälkeen. Siksi kysymys siitä, mitä tavoitteita ja päämääriä julkisen palvelun yleisradiotoiminnan pitäisi nykyään edistää ja toteuttaa, on tärkeä juuri nyt, Kivinen toteaa.