Kriisistä myös kirjoitettiin ikään kuin kyse olisi vain rahoitusmarkkinoiden ongelmasta, eikä sen seurauksia esimerkiksi Suomen vientiteollisuudelle juuri ennakoitu julkisuudessa. Erityisesti Yhdysvaltain taloustilannetta kuvattiin dramaattisin sanakääntein samaan aikaan, kun kriisin kotimaata koskevia vaikutuksia arvioitiin rauhoittelevaan sävyyn.
Taloustilannetta tarkasteltiin lehdissä enimmäkseen hyvin lyhyellä aikavälillä, eikä päivästä toiseen heittelehtivistä ennusteista rakentunut kokonaiskuvaa siitä, miten vakaviin ongelmiin maailmantalous oli ajautumassa. Journalismissa kriisistä syytettiin lähes yksinomaan yhdysvaltalaisen finanssialan ahneutta ja riskinottoa, eikä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa ja valvonnassa havaittujen puutteiden katsottu koskevan Suomea.
Tiedot käyvät ilmi Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä valmistuneesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansainvälisen finanssikriisin käsittelyä Helsingin Sanomissa, Kauppalehdessä ja Financial Timesissa.
Tutkimusjakso alkoi vuoden 2007 alusta ja päättyi maaliskuun loppuun vuonna 2009. Tutkimukseen haastateltiin myös kahdeksaatoista talouskriisiäjulkisuudessa kommentoinutta asiantuntijaa. Tutkimuksen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö.
Talouskriisiä koskevassa keskustelussa esillä olivat eniten pankkien ja muiden rahoituslaitosten edustajat. Poliitikkojen välinen julkinen keskustelu aiheesta oli sen sijaan hyvin vähäistä, ja toimenpiteistä kriisiin vastaamiseksi alettiin puhua suomalaislehdissä vasta siinä vaiheessa, kun kriisi oli jo osa kotimaista todellisuutta. Toimenpiteisiin liittynyttä valtakamppailua tai niiden seurauksia eri yhteiskuntaryhmille käsiteltiin lehdissä vain vähän.
Tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa monet asiantuntijat kertoivat välttävänsä puuttumista puoluepoliittisiin kiistakysymyksiin.
Tutkimuksessa analysoitiin myös juttujen välittämän taloustunnelman kehitystä optimistisuus-pessimistisyys -ulottuvuudella ja verrattiin tätä kuluttajaluottamuksen ja pörssikurssien kehitykseen. Vertailun perusteella vaikuttaa siltä, että erityisesti kotimaata koskevat kielteiset talousuutiset ennakoivat kuluttajien luottamuksen heikkenemistä. Sen sijaan pessimistisillä ulkomaanuutisilla ei näyttäisi olevan kuluttajaluottamukseen yhtä selkeää yhteyttä.