Ministereille on tarjolla runsaasti asiajulkisuutta oman ministeriön
toimialalta, kun taas eduskunnan oppositiosta on huomattavasti vaikeampi profiloitua julkisuudessa asiakysymysten kautta. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii oppositiojohtaja Jutta Urpilainen, joka ei ministerien tavoin profiloidu julkisuudessa asiakysymysten kautta.Tiedot käyvät ilmi Turun yliopistossa laaditusta Politiikan journalismin tila Suomessa -tutkimuksesta.
Suomalaisen politiikan journalismin aihekirjo on varsin monipuolinen ja politiikan substanssikysymykset ohjaavat journalistisia sisältöjä. Tällaiseen johtopäätökseen tullaan, kun tarkastellaan politiikan journalismia laajan, useita tiedotusvälineitä käsittävän määrällisen media-aineiston avulla.
Tutkimus vahvistaa myös käsityksiä eri tiedotusvälineiden erilaisista politiikan journalismin painotuksista. Television politiikan journalismissa korostuu talous, päivälehdet kiinnittävät huomiota poliittisen järjestelmän toimintaan, kun taas iltapäivälehdissä korostuu kriittisyys puolueiden ja poliitikkojen toimintaa kohtaan sekä toisaalta poliitikkojen yksityiselämä.
Skandaaliuutisointi nostaa esille journalismin ääripäät
Erilaiset mediakohut ja skandaaliuutisointi muodostavat politiikan
mediajulkisuuden perusvirtauksesta vain pienen osan, mutta kohujen aikana todennäköisyys ylilyönteihin kasvaa.
Skandaaliuutisointi laajentaa politiikan journalismin spektriä ja tuottaa sekä merkittäviä journalistisia onnistumisia että heikkotasoisia ylilyöntejä. Nämä ylilyönnit myös leimaavat voimakkaasti yleistä käsitystä politiikan journalismista.
Teoksen ovat toimittaneet Ville Pernaa, Mari K. Niemi ja Ville Pitkänen. Kirjan toimittajat ja kirjoittajat ovat Turun yliopistossa toimivan Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijoita. Kirjan on julkaissut Turun yliopiston kustantamo Kirja-Aurora.