He vaativat, että JSN:n on ryhdyttävä tulkitsemaan ja valvomaan kirjoitusten ja juttujen lainaamisen hyvää tapaa. Pentikäinen ja Pietiläinen ovat laatineet mielipidekirjoituksen aiheesta Helsingin Sanomiin 25.10.2009. Juttu on julkaistu sivulla D4 sekä verkkolehdessä. Verkkolehden juttua ei voitu linkittää tähän juttuun, koska juttu on julkaistu salasanojen takana.
“Tarkoitus ei ole puuttua lehdistön lainausoikeuteen sinällään, vaan muistuttaa alaa lainausoikeuden laajuudesta sekä lähteen ja tekijän mainitsemispakosta.”
“Siksi ehdotamme neuvostolle, että Journalistin ohjeita täydennetään.”
Esityksen tekijät ehdottavat ohjeisiin lisäystä, jonka mukaan “suora lainaus toisen tekstistä ei saa olla kohtuuttoman pitkä eikä muutoinkaan hyvän tavan vastainen huomioiden lainatun tekstin merkitys, moninaisuus ja mitta”.
Pentikäisen ja Pietiläisen ehdotus lainaamiseen. Lähde: HS 25.10.2009, D4
Samalla muistutamme siitä, että lainaamisella ei saa korvata omaa tiedonhankintaa ja luovaa työtä eli “toisen tekemää tekstiä ei saa käyttää korvaamaan omaa tekstiä”, he huomauttavat.
Linkki on liitettävä lainattuun juttuun
Lähteen mainitseminen on myös syytä siirtää internetaikaan. Siksi ehdotamme ohjeisiin kohtaa, jonka mukaan “Julkaistaessa verkossa kirjoitus, jossa hyödynnetään toisen julkaisemia tietoja, on tietojen välittömään yhteyteen liitettävä alkuperäiseen lähteeseen vievä linkki”. Tämä toivottavasti tuo alkuperäisen uutisen julkaisseelle sivulle uusia lukijoita, he sanovat.
Kun Journalistin ohjeita täydennetään tällä ehdotuksella, avautuu Julkisen sanan neuvostolle aiempaa parempi mahdollisuus valvoa itsesäätelyn hengessä lainaamiskäytäntöjä sekä tulkita hyvän tavan mukaista lainaamista. Loukattu tai kuka tahansa voi kannella asiasta JSN:lle, ja näin saamme tulkinnan sille, mikä on “kohtuutonta” tai “hyvän tavan vastaista” lainaamista.
“Toivottavasti neuvosto ryhtyy pikaisesti toimiin rajojen määrittelemiseksi ja menettelymääräyksistä sopimiseksi.”
Uskomme, että journalistin ohjeiden täydentäminen ja JSN:n tulkintatyö panevat kuriin maantierosvouksen tiedon valtateillä. Onhan siteeraaminen tekijänoikeuslain mukaankin tarkoitettu ensisijaisesti omien ajatusten perustelemiseen, havainnollistamiseen tai siteerattujen ajatusten arvostelemiseen, Pentikäinen ja Pietiläinen kirjoittavat.
Paavo Vasalan kommentti: YLEn uutistoiminta maalitauluna
Pentikäisen ja Pietiläisen ehdotus on perusteltu, koska on härskiä, että toimittajien työntuloksia, joista työnantaja maksaa, käytetään hyväksi toisessa mediassa epäeettisesti. Rosvous-termi tässä yhteydessä on oikea.
He eivät sinällään vastusta fiksua lainaamista, jolloin lähde mainitaan selvästi. Päin vastoin he hyväksyvät juttujen siteeraamisen, ja kun lainaaja liittää verkossa juttuunsa linkin alkuperäiseen lähteeseen. Se tuo kävijöitä sivustolle, kuten he oikein päättelevätkin. Juttujen linkittäminen ja linkkien levittäminen on kaikkien etu.
Kuka oikein rosvoaa Hesarin juttuja? Hesarin uutispäälliköllä kuulemma savu nousee korvista joka aamu, kun hän näkee kilpailijan surutta varastavan lehtiaineiston verkkoon.
Kilpailija on luonnollisesti Yleisradio, jota vastaan Sanoma nyt jälleen hyökkää. YLE ei käytä STT:täkään vaan YLEn toimittajat surffaavat netissä, lukevat tiedotteita ja kopioivat toisten tekemät jutut ominaan, hieman typistettyinä, verkkosivuilleen ja tekstitv:hen.
Yleisradio osoittaa kyllä heikkoa journalismia ja hävytöntä rosvousta yhteiskunnan eli kansan hallinnoimana medialaitoksena. Yleisradion pitää käyttäytyä ihan päin vastoin: noudattaa hyviä tapoja ja toimia malliesimerkkinä muille.
Pentikäisen ja Pietiläisen esitys toteutuessaan tuo lisää laatua nettimediaan, kun lähteen mainitseminen ja linkittäminen juttujen lainaamisessa tulee kaikkien hyväksymäksi tavaksi.
Paavo Vasala
Mediaviikon päätoimittaja