Korkein hallinto-oikeus katsoo tietosuojavaltuutetun valituksen perusteella, että Satakunnan Markkinapörssi Oy julkaisi suomalaisten verotusta koskevia henkilötietoja Veropörssi-nimisessä julkaisussa vastoin henkilötietolakia. KHO kumosi 23.9.2009 antamallaan päätöksellä Helsingin hallinto-oikeuden ja tietosuojalautakunnan ratkaisut.
Lue Mediaviikon kommentti.

Satakunnan Markkinapörssi julkaisi vuoden 2001 verotustietoja 17:ssä alueellisesti ilmestyneessä lehdessä. Yhteensä niissä oli 1,2 miljoonan ihmisen tiedot. Yhtiö luovutti tiedot edelleen CD-ROM-levykkeellä Satamedia Oy:lle. Se halusi luoda palvelun, jossa henkilötietoja käsiteltiin tilaamalla yksittäisten ihmisten verotiedot maksullisina tekstiviesteinä. KHO:n mukaan tämä oli henkilötietolain vastaista henkilötietojen käsittelyä.

Tietosuojalautakunta hyväksyi menettelyt katsomalla tammikuussa 2001, että Satakunnan Markkinapörssi oli luovuttanut Satamedialle henkilörekisterin, joka sisälsi vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan. Myös Helsingin hallinto-oikeus päätyi syksyllä 2005 siihen, ettei tapaukseen sovelleta henkilötietolakia, koska kyseessä oli toimituksellinen aineisto. Sen sijaan tietosuojavaltuutetun mukaan kummankin yhtiön toiminta oli henkilötietolain vastaista.

Korkein hallinto-oikeus pyysi asiassa EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Joulukuussa 2008 tulleen ratkaisun perusteella KHO katsoi, että Satakunnan Markkinapörssi on käsitellyt ihmisten verotusta koskevia henkilötietoja henkilötietolain vastaisesti. Asia palautettiin tietosuojalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

KHO:n ratkaisussa on kysymys siitä, että tällainen henkilötietojen julkaiseminen ja muu käsittely oli yksityisyyden suojaa turvaavien henkilötietolain säännösten vastaista. Päätös ei koske verotustietojen julkisuutta eikä oikeutta julkaista niitä.

Henkilötietojen käsittelynä toimituksellista tarkoitusta varten ei KHO:n mukaan voida pitää “tietojen sellaista käsittelyä, jossa toimituksellisessa tarkoituksessa muodostettu henkilörekisteri laajamittaisesti, lähes kokonaisuudessaan ja lähes sellaisenaan, vaikkakin eri osissa ja kunnittain, julkaistaan erillisinä luetteloina”.

Mediaviikon kommentti: Lopultakin piste kateuden ruokkimiselle

KHO:n päätös tervehdyttää suomalaista kateuteen taipuvaista ilmapiiriä. Myös EU:n tasolta on jo aiemmin ilmoitettu, että tämä supisuomalainen julkistamiskäytäntö on väärin toisia ihmisiä ja kansaa kohtaan.

On ollut ikävää, että joku tienaa kertomalla sen kuinka paljon joku tienaa. Nyt verotiedoilla mässäily loppuu. Länsimaissa, ja tietenkin myös idässä, tällainen kateuden julkinen yllytys on poissuljettu huonona käytöksenä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on ehättänyt jo tulkitsemaan, että “isoja verotietoja saa kuitenkin kertoa”. Mistä tällainen ajatus juolahtaa Aarnion mieleen? Kielletty mikä kielletty. Ei KHO:n lopullista päätöstä voi lähteä heti vesittämään. Siinä ei ole mitään luikertelun mahdollisuutta. Samanlaisia kansalaisia ne ovat varakkaat kuin taviksetkin. Yhtälainen ihmisoikeus pitää olla kaikilla varallisuudesta riippumatta. Tietosuojavaltuutetun pitää olla harkitsevainen tulkitessaan KHO:n päätöksiä.

Jos Ilta-Sanomat tai Iltalehti julkaisee syksyllä yhtäkään verotietoa, se on ilman muuta laitonta, mistä pystyy nostamaan oikeusprosessit. On turhaa väittää, että isot verotiedot ovat “yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa”. KHO:n päätöksessä ei puhuta mitään tällaisesta poliittisesta valintakriteeristä.