Sanomalehdet järjestävät erilaisia Lukutaitopäivän tapahtumia omilla alueillaan. Lukutaitopäivä näkyy myös monissa oppilaitoksissa sanomalehtien tarjontana ja hyödyntämisenä opetuksessa.
Lukutaitopäivään on pyritty liittämään vuosittain erilaisia näkökulmia, jotka korostavat lukutaidon ohella lukemisen laatua. Tänä vuonna tavoitteena on saada ihmiset pohtimaan hyvin ja huonosti toimitetun tekstin eroja ja sitä kautta laadukkaampaa lukemiskokemusta. Pitääkö lukijan osata lukea rivien välistä vai voisiko asian ilmaista paremmin?
“Miten tekstien sisältö ja kirjoittamisen tapa vastaavat lukijan
odotuksiin? Kaivataanko syvällistä ja mukaansa tempaavaa tekstiä vai riittääkö nopea vilkaisu otsikkotasolla? Entä muu tärkeä kirjoittaminen – ovatko esimerkiksi tärkeät viranomaistiedotteet ymmärrettäviä? Ymmärrettävään viestintään liittyy monia kysymyksiä, joita kannattaa pohtia myös kansainvälisenä lukutaidon päivänä”, toteaa Sanomalehtien Liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnista vastaava johtaja Sirpa Kirjonen.
Myös mediakasvatuksesta on tänä vuonna keskusteltu aktiivisesti: mitä on medialukutaito ja mitä ovat mediataidot? Yhtä mieltä ollaan siitä, että medialukutaito on sekä vastaanottamista että itse tekemistä. Asiaa on pohdittu myös EU:n komissiossa, joka antoi elokuun lopulla suosituksen medialukutaidon kehittämisestä.
“Sanomalehtien ja muun uutismedian osaava käyttö on osa
medialukutaitoa. Monitahoisessa mediataitokeskustelussa on syytä muistaa, että medioiden tulkitseminen ja aktiivinen osallistuminen edellyttävät vahvaa lukutaitoa”, sanoo yhteyspäällikkö Pirjo-Riitta Puro Sanomalehtien Liitosta.